Birminghamin EM-kisat sen osoittivat: Suomen kansainvälinen yleisurheilumenestys on tällä hetkellä täysin naisurheilijoiden varassa.
Alisa Vainion ylivoimainen maratonvoitto, Silja Kososen historiallinen moukarikulta ja Wilma Heltelän hopea seipäässä olivat koko joukkueen menestyksen perusta. Kaksi kultaa ja hopea on toiseksi paras kisasaalis 25 vuoteen EM-tasolla. Naisten onnistumisilla joukkue nousi mitalitaulukossa kymmenenneksi.
Vainion mykistävän kisaennätyksen lisäksi Kosonen teki historiaa. Kultamitali oli Suomen ensimmäinen naisten moukarinheiton arvokisamitali tällä tasolla. Suoritukset saattavat olla eräitä Suomen kaikkien aikojen kovimpia naisten EM-kisoissa.
Urheiluromantikot eivät turhaan kaivanneet tv-lähetyksiin vanhaa huudahdusta: ”Pasila, Porilaisten marssi!”
Naisten vahva menestys kertoo paitsi henkilökohtaisesta lahjakkuudesta ja halusta päästä urheilun huipulle myös oikeasta harjoittelusta. Kunto oli ajoitettu juuri niin kuin pitää – ja tulosta tuli.
Kolikolla on myös toinen puoli, kun yhtään mitalia ei pujotettu suomalaismiesten kaulaan. Miesten joukkueen kokonaissuoritus oli EM-kisahistorian heikoimpia. Se kertoo urheilukulttuurin muutoksesta.
Ne ajat ovat ohi, jolloin lentäviksi suomalaisiksi kutsutut miehet juoksivat maataan maailmankartalle 5 000 metrillä, 10 000 metrillä tai maratonilla. Vielä 2000-luvulla Suomi on pyrkinyt rakentamaan menestystään vanhoissa paraatilajeissa keihäänheitossa ja kestävyysjuoksussa, mutta tosiasiassa kärkimaiden kyydistä on tipahdettu täysin.
Toisin kuin naisilla suomalaisten miesurheilijoiden ongelma on huippujen vähyys. Birminghamiin lähti 28 miesurheilijaa, mutta mitaliehdokkaiksi ennakoitiin vain muutama. Kun harvalla on mahdollisuus mitaleille, yhdenkin epäonnistuminen näkyy tuloksissa.
Naisilla on poikkeuksellisen vahva ikäluokka, miehillä vastaavaa huippusukupolvea ei ole.
Seuraavaksi on luontevaa ihmetellä, minne miesten huiput ovat sukupolvi toisensa jälkeen kadonneet? Eräs syy voi olla joukkuelajien suosio miesten keskuudessa.
Tiedossa on, että yleisurheilun on ollut koko ajan vaikeampi houkutella etenkin murrosikäisiä poikia mukaan. Keihään, moukarin tai juoksulajien sijasta pojat siirtyvät jääkiekkoon, jalkapalloon ja salibandyyn.
Elämysbisneksenä jääkiekko on seuratuimpia lajeja. Urheilun kaupalliset rakenteet ovat johtaneet siihen, että miehet tienaavat ammattiurheilijoina paremmin joukkuelajeissa kuin urheilukenttien liepeillä.
Vaikka yleisurheilun kotimaisella huipputasolla miesurheilijoita on historiallisen vähän, onneksi naiset loistavat ja yleisurheilu kiinnostaa tyttöjä aiempaa enemmän.