Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää päättäväistä suhtautumista ja tervettä varovaisuutta tärkeinä ominaisuuksina nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
– Meitä ei nyt mikään konkreettinen vaara välittömästi uhkaa. Mutta sellainen käytännön järjen varovaisuus on paikallaan.
Presidentti Niinistö kommentoi Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Hänen mukaansa ei ole merkkejä siitä, että Venäjä ja länsi ajautuisivat todelliseen sotaan.
Niinistö sanoo, että Suomi on sotilaallinen varustautuminen on maan koon nähden varsin vaikuttavaa.
– Kylmän sodan päättymisen jälkeen Suomi on ehkä eniten kehittänyt puolustuksellisia kykyjään Euroopassa.
Presidentti näkee, että Suomen hankinnat Horneteista JASSM-kärkiin, Leopard-panssarivaunuihin sekä nyt F35-hävittäjiin ovat Euroopan tasolla täysin poikkeuksellisia.
Lisäksi Suomi on koko ajan pitänyt voimassa yleisen asevelvollisuuden, josta monet Euroopan maat ovat jo luopuneet. Myös muusta varautumisesta on kannettu huolta.
– On uudistettu tiedustelulaki, valmiuslaki ja rajavartiolaki, presidentti luettelee.
Nord Stream -kaasuputken räjäytykset muuttivat jälleen Euroopan turvallisuustilannetta.
– Kaasuputkien räjäyttäminen avasi silmät siihen, että kovin monia yllättäviä asioita voi sattua. Ja ilkeitäkin asioita, Niinistö sanoo.
Hänen mukaansa Suomi on valmistautunut hyvin myös tällaisiin uhkiin. Siitä huolimatta on syytä pitää silmät avoimina ja tunnistaa myös informaatiovaikuttaminen.
Presidentti ei näe venäläisten kiinteistöomistuksia Suomessa uhkana maan turvallisuudelle. Hän huomauttaa, että hallituksen tuore linjaus vaikeutti myös kiinteistönomistajien pääsyä maahan.
Putinilla kaikki pelissä
Niinistö näkee, että valta Venäjällä on nyt täysin Vladimir Putinin käsissä.
– On viitteitä, että siellä on ryhmä, joka vaatii tiukempia otteita. Ja ryhmä, joka vaatii löysempiä otteita. Mutta keskellä on Putin, joka käyttää täysimääräisesti omaa valtaansa ja omia päätelmiään.
Viime viikkona Putin on tehnyt isoja ratkaisuja Ukrainan sodan suhteen. Reilu viikko sitten hän määräsi Venäjälle osittaisen liikekannallepanon.
Perjantaina Putin puolestaan julisti, että neljä Itä-Ukrainan hallinnollista aluetta on liitetty Venäjään. Alueliitoksia edelsi valekansanäänestykset. Alueet ovat tällä hetkellä osittain Venäjän ja osittain Ukrainan hallinnassa.
– Vaikuttaa ehdottomasti siltä, että hänellä on kaikki panokset pelissä, myös oma kohtalonsa, Niinistö kommentoi.
Suomi on muiden länsimaiden tapaan tuominnut Venäjän alueliitokset.
– Meille Ukrainan kartta ei ole muuttunut
Alueliitoksista tekosyy sodalle
Sauli Niinistö sanoo, että Venäjä tarvitsee Itä-Ukrainan alueita omaan käyttöönsä.
– Venäjä hakee tekosyyn puolustaa Venäjää sen sijaan, että olisi hyökkäämässä Ukrainaan.
– Tällä pyritään patrioottisen hengen nostamiseen. Nyt äiti-Venäjää loukataan, Niinistö kuvailee.
Hänen mukaansa jää kysymysmerkiksi, kuinka paljon esimerkiksi Hersonin alue nähdään Venäjäksi.
Presidentti kiinnittää huomiota siihen, että kuukausi sitten Putin puhui vain Donbassin alueen liittämisestä Venäjään. Nyt valekansanäänestyksiä tehtiin laajemmalla alueella. Niiden turvin Venäjä katsoo saavuttaneensa maayhteyden Krimille.
Niinistön mukaan on tärkeää, että länsimaat jatkavat aseavun toimittamista Ukrainaan. Hänen mukaansa sota on osoittanut, että Venäjän kalusto on osin pahoin vanhentunutta.
Kylmän sodan jälkeen varustelun taso monessa länsimaassa laski, eikä aseteollisuuskaan ole ihan terässä. Niinistö arvioi, että aseita lännessä eli Euroopan Unionissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa, silti riittää.
Niinistön mukaan tuoreimmat kannatusmittaukset kertovat, että Putinin suosio olisi Venäjällä hieman laskusuunnassa.
Kello 11.19 lisätty kommentit alueliitoksista sekä muokattu otsikkoa.
Kello 11.26 lisätty tietoja Suomen puolustuksen kyvykkyydestä sekä muokattu otsikkoa.