Olen työvoimakoulutuksessa oleva aikuisopiskelija. Opiskelen siis itselleni ammattia työmarkkinatuella. Hallituksen päätösten ja muiden viimeisen vuoden aikana tapahtuneiden muutosten seurauksena tuloni ovat laskeneet seuraavasti.
Työmarkkinatuen lapsikorotus kahdesta lapsesta, eli 10,29 euroa/arkipäivä poistui, jonka vaikutus kuukaudessa on noin 220 euroa. Työvoimakoulutuksen ensimmäisten 200 päivän ajalta maksettu korotusosa 5,29 euroa/arkipäivä loppui, jonka vaikutus kuukaudessa on noin 115 euroa. Asumistukeni pieneni 82 euroa. Yhteensä tuloni pienenivät noin 417 euroa.
Samaan aikaan vuokrani nousi 68 euroa kuukaudessa. Lapsilisän viiden euron korotus per lapsi tuntuu lähinnä kettuilulta tässä konkurssissa.
Kaikki tämä huomioiden rahaa jää minulle ja kahdelle vuoroviikoin luonani asuvalle lapselleni käyttöön noin 475 euroa vähemmän kuukaudessa.
Kalevan jutussa tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomas Parikan kerrotaan laskeneen, että yleisen arvonlisäverokannan nostaminen syö suhteellisesti eniten kaikkein pienituloisimpien suomalaisten käytettävissä olevia rahatuloja. Heillä menee näin ollen tuloistaan 0,71 prosenttiyksikköä suurempi osuus arvonlisäveroihin kuin ennen.
Elinkustannukset vain jatkavat nousuaan, mutta pienituloisilta viedään satoja euroja kuukaudessa.
Samalla vietiin mahdollisuus parantaa tilannettaan tekemällä osa-aikatöitä, koska 300 euron suojaosuus poistui. Tähän asti sai tienata 300 euroa kuukaudessa sen vaikuttamatta tukiin. Eli jos pystyisinkin opiskelujen ohessa tekemään jonkin verran töitä, esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa, se ei helpottaisi taloustilannettani ollenkaan. Opiskelijana en siis voi tehdä mitään paikatakseni toimeentulooni tehtyä valtavaa aukkoa.
Vaikka valtion taloutta yritetään laittaa kuntoon, niin ei voi ymmärtää, että säästötoimilla kyykytetään kaikista vähätuloisimpia kansalaisia, joilla toimeentulo on ollut jo ennestään niukkaa. Kamalinta tässä on, että leikkaukset on erityisesti kohdistettu lapsiin, joilla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa vanhempiensa taloudelliseen tilanteeseen.
Päättäjät eivät taida myöskään välittää siitä, että työttömän statuksella elää Suomessa todella paljon työkyvyttömiä ihmisiä, joille ei vaan suostuta myöntämään työkyvyttömyyseläkettä, vaikka siihen olisi selvät lääkärin toteamat perusteet. Hallituksen tavoitteena on saada työttömät töihin, mutta näillä ihmisillä ei ole edes mahdollisuutta siihen. Eikä töihin muutenkaan niin vaan mennä. Osalle työpaikan saaminen on erittäin vaikeaa.
Tässä on teille päättäjät konkreettinen esimerkki siitä mihin käsittämättömät päätöksenne voivat johtaa. Ja varmaa on, että monella on vielä huonompi tilanne kuin minulla. Konkretian tasollehan te ette tietenkään menneet säästövimmassanne. Toivottavasti edes nukutte huonosti päätöstenne jälkeen.
Itku helpottaa, vähän
Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.