Kaupunginlahdelta vallatulla alueella nosturi on viritetty taakkojen kantoon: senioriasuntojen rakentaminen on vauhdissa. Provinssin uusi uljas ydinkeskusta ei ole enää pelkkää paperia, vaan nyt ollaan jo matkalla kohti käytäntöä. Rajayhteistyössä on kaikki hyvin, mutta seutukunnan nurkissa vetää.
Talousalueen isoiset, Kemi ja Tornio, ovat nokitelleet toisiaan ja vääntäneet kättä milloin mistäkin, viimeksi käräjäoikeuden paikasta ja ammattikorkeakoulun yksikköjaosta. Villat ovat pöllähdelleet ja katkeruus karvastelee kielen alla. Kemi nappasi käräjäoikeuden Tornion nenän alta, ja tätä tappiota ei rajakaupungissa ole vieläkään sulatettu.
"Kyllähän se syteen meni", valtuuston puheenjohtaja Seppo Pelttari (kesk.) toteaa. Vasemmistoliiton Ilkka Kapraali pitää kemiläisten temppua röyhkeänä: "Kemillä ei ollut taloa, eikä tonttia talolle. Meillä oli tilat ja rajallekin suunniteltuna kansainvälinen viranomaistalo".
Kokoomuksen Kaarina Aho on aistinut kemiläisten taholta käskytysmentaliteettia, joka saa väistämättä vastapuolen takajaloilleen. "Jos itse työnantajana toimisin näin, minulla ei olisi töitä."
Yhteistyötä
tarvitaan
Demarien Kauko Kontio tasoittelee. Hänen mielestään asiat eivät ole niin vakavia ja huonosti kuin ulospäin näyttää. Kaksi lähes yhtä suurta kaupunkia tässä vain kilvoittelee. "Se on luonnollista. Sitä paitsi meillä on paljon parempi yhteistyö kuin yhdistyvillä Rovaniemellä ja Rovaniemen maalaiskunnalla on ollut."
Kaikki ovat toki yhtä mieltä siitä, että yhteistyötä tarvitaan näinä niukkuuden aikoina. Esimerkiksi koulutus- ja terveyspuolella piilee Pelttarin mukaan aika suurienkin säästöjen mahdollisuus.
"Esitin jo yli 10 vuotta sitten kuntarajojen poistamista. Silloin tuli jäitä tupaan ja lunta porstuaan. Edellinen sateenkaarihallitus kirjoitti hallitusohjelman ja toimi kaksi kautta yhteistyössä. Ei ole tosi, etteikö täällä onnistuttaisi, mutta kaikkien pitää liikkua."
Terästehdas
pitää uskoa yllä
Talous ja kouluverkko ovat Tornion tulevan vaalikauden suuria kysymyksiä. Monesta näkökulmasta asiat ovat kohtalaisella mallilla. Outokummun jätti-investoinnit ovat valaneet uskoa ja kaupungin väkilukukin on lähtenyt kasvuun. Pelttari maalailee kaupungin olevan jopa suurimman kehityksensä kynnyksellä.
Viimeisessä valtuuston kokouksessa valtuutetut vetivät Tornion taloushorisonttia vähän synkillä väreillä; tältä vuodelta ennakoidaan alijäämää nollatuloksen sijasta vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittämisestä huolimatta.
Kontion mielestä maailmanlopun tunnelmat voi unohtaa. "Tornio ei ole kriisikunta. Tase on tämänkin vuoden jälkeen plussalla, mikä on harvinaista. Me pystymme itse vaikuttamaan omin ratkaisuin talouteen. Palvelutaso pyritään pitämään nykyisellään", hän huomauttaa.
Kontio uumoilee, että tuleva valtuusto joutuu tekemään jonkinlaisia rakenneratkaisuja. Pelttari ei näe tarvetta ainakaan isommille rationalisoinneille. Kapraalin mielestä eväät rakenneratkaisuille ovat aika vähissä.
Maantieteellisesti laajassa ja voimakkaiden kylien Torniossa kouluverkosta päättäminen on ollut vuosia erityisen arka paikka päättäjille. Kouluviraston virkamiehet ovat hoputtaneet verkon karsintapäätöksiä, joita on lykätty kerta toisensa jälkeen.
Kapraali ounastelee, että vaalien jälkeen voi jo rysähtää. Pelttarin mielestä ehkä aika hoitaa asian. Aho ei ole varma lakkauttamistarpeesta, mutta hallinnollinen niputtaminen voisi toimia. Kontion mukaan vaalien jälkeen kokonaisuus on syytä katsoa koulukysymyksessä.
JOUNI KNIHTILÄ