Oulu: Val­tio-omis­ta­ja vaatii, että Oulun len­to­yh­tey­det saadaan pa­rem­mik­si

Kadonneet: Suun­nis­tus­ki­sa sai uuden kään­teen, kun Mu­hok­sen met­säs­tä löytyi Kel­los­ta ka­don­nut nainen

Peruskoulu: Ou­lu­lais­opet­ta­ja kertoo, mikä kä­si­työn ope­tuk­ses­sa meni pieleen

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Mo­ni­muo­toi­sel­la luon­nol­la on valtava arvo Poh­jois-Poh­jan­maal­le – seu­raa­val­le hal­li­tus­kau­del­le on luon­non­suo­je­lun ra­hoi­tus vä­hin­tään tup­lat­ta­va

Tänä syksynä on puhuttu paljon siitä, millaisin toimin luontokato voidaan pysäyttää ja mitä Suomessa on vielä tehtävä. Keskustelu on juuttunut luonnontilan parantamiseen liittyviin kustannuksiin.

Monimuotoinen ja hyvinvoiva luonto synnyttää kuitenkin monenlaista lisäarvoa, ja luonnontilan parantamiseen käytetyt eurot maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Esimerkiksi pölyttäjät ovat välttämättömiä ruoantuotannon ja sitä kautta myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Keskustelua on käyty erityisesti metsien ympärillä. Luonnontilaa parantavat toimet metsissämme varmistavat, että kansallisaarteemme säilyvät myös tuleville sukupolville. Monipuolinen metsäluonto on myös sopeutumiskykyisempi tilanteessa, jossa ilmasto lämpenee.

Monia voi yllättää se, että Pohjois-Pohjanmaallakin luonnonmetsien osuus kaikesta metsästä on hyvin pieni, vain yksittäisiä prosentteja. Menneiden vuosikymmenten aikana vanhojen metsien osuus on laskenut valitettavan paljon.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.