Työurallani seurasin paria erinomaisen onnistunutta prosessia. Oulun yliopiston toimintaan liittyvä projekti lähti liikkeelle opettajan ja entisen oppilaan keskusteluista. Tietoliikennelaboratorioon perustettiin langattoman tietoliikenteen yksikkö CWC, joka toimii edelleen.
Tällaisen yksikön tulee yliopiston osana olla valmis palvelemaan alan yrityksiä ja tiedon tarpeita laajasti. Uuden yksikön tuli tuottaa yleistä osaamishyötyä sekä yhteistyöyrityksille että muille osaamisen tarvitsijoille. Yliopistoonkin koostui näin uutta osaamista, joka välillisesti hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Toinen yhteistyöesimerkki pohjautuu silloisen Oulun kaupunginjohtajan ideaan ja kaupungin tahtoon saada aikaan toimiva yhteistyö yhteiskunnan ja modernien yritysten kesken.
Lähtökohtainen tavoite oli käynnistää aloituspääomaltaan yhteistä liiketoimintaa, jonka puitteissa rakennettaisiin eri yritysten menestymiseen ja kasvuun tarvittavaa ja sopivaa toimitilaa. Syntyi Oulun Teknologiakylä. Se antoi monille yrityksille vuokraltaan, laadultaan ja sijainniltaan erinomaiset toimitilat.
Teknologiakylän hallitukseen muodostivat yliopiston rehtori, Oulun kaupunginjohtaja, VTT:n johtaja ja joukko yrittäjiä. Hallitus löysi nopeasti tehtävänsä painopisteen, ja alkoi laadittuun strategiaansa tukeutuen tehdä työtä yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Siinä työssä ei kuppikuntainen likietuisuus sanellut ratkaisuja. Toteutettiin hyväksyttyä strategiaa.
Voisivatko Oulun yliopisto ja yritykset uusin strategioin ja keinoin laajentaa yhteistyötään. Paheneva ilmastokriisi tarvitsee muutoksia yhteiskuntaamme ja markkinatalouteemme. Tarvitaan vahvaa, yhteisöllistä näkökulmaa. Onnistumisen edellytys on, että yhteistyön pelisäännöt ovat selvät. Niiden varaan rakentuvat keskinäinen luottamus ja tahto, kun uutta yhteistyötä kehitetään.
Mielestäni pienetkin yritykset voivat hyvin pelisäännöin tehdä onnistunutta yhteistyötä yliopiston kanssa. Onnistuminen edellyttää, että avoimuus, oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja yhteiskuntaa hyödyttävä näkökulma ovat strategioiden osa. Markkinatalouskin voi löytää uusia, hyödyllisiä toimintamalleja, kun syntyy aitoa, toimivaa yhteisöllisyyttä. Näin edistämme myös demokratiamme vakautta. Lisäksi korostuvat jokaisen yksilön ja hänen oman työnsä arvo ja merkitys.
Yliopistojen yksi tehtävä on jakaa korkeinta tietoa, oppia ja osaamista. Yhteistyö ja tutkimusten soveltaminen toimivat lääketieteen ja tekniikan aloilla. Saman tulisi toteutua myös kauppatieteen ylimmän opetuksen saralla. Sielläkin tehdyt ja kehitettävät tutkimukset voisivat tuottaa yritysten kanssa tiiviissä yhteistyössä toimien uusia menetelmiä ja menettelytapoja. Lähes 95 prosenttia maamme yrityksistä työllistää alle 50 henkilöä. Monet niistä hyötyisivät suorasta kontaktista tieteisiin.
Nykymaailmassa ”poikkitieteelliset” ihmiskontaktit ovat tärkeitä. Ne tukevat tasa-arvoa. Rohkea, yli entisten rajojen toimiminen avaa kontaktipinnan yhteiskuntaan. Sitä meidän kansalaistenkin tulee nyt tavoitella. Emme saa etääntyä toisistamme! Jos jaamme omaa osaamistamme, jakavat toiset myös osaamistaan meille!
Voimme kohdistaa yhteisen, positiivisen huomiomme enemmän yhteisöllisen toimintamme tuloksiin kuin ajoittain ongelmallisiin valtapeleihin. Aikaansaaminen perustuu rohkeuteen, tahtoon, avoimuuteen ja luottamuksen syntymiseen sekä säilymiseen. Parhaiten onnistumme yhdessä!
Veikko Hulkko
Oulu