Mökkipaikkakuntien vertailu kertoo, että mökin sijainnista riippuen vuosittaisissa maksuissa voi olla satojen eurojen eroja. Vertailun suoritti Suomen Omakotitaloliitto.
Vertailussa oli mukana 20 Suomen suosituimpiin mökkikuntiin kuuluvaa kuntaa. Yhteensä niissä sijaitsee 130 000 kesämökkiä, eli yli neljännes koko maan mökeistä.
Mökkeilyn kustannukset laskettiin 50 neliömetrin kokoiselle, 35 vuotta vanhalle mökille, joka sijaitsee omalla 4500 neliömetrin tontilla ja jota käyttää neljä henkeä kesällä.
Kalleimpia mökkikuntia olivat Kuopio, Savonlinna ja Mikkeli. Niissä kiinteistöveroon, sähkömaksuun ja jätemaksuun noin 1200 euroa vuodessa. Edullisin paikkakunta on Oulu, jossa vastaaviin kuluihin menee 577 euroa. Keskimäärin kuntakohtaiset maksut ovat 903 euroa.
Oulun lisäksi edullisimpien mökkipaikkakuntien joukkoon kuuluvat Pori, Kouvola, Rovaniemi ja Raasepori. Kalleimpien joukkoon kuuluvat lisäksi Kangasala, Mäntyharju, Parainen ja Asikkala.
Maksut ovat nousseet keskimäärin 10,9 prosenttia viime vuodesta. Suurin osa kasvusta muodostuu sähkön kallistumisesta.
Vapaa-ajan Asukkaiden Liiton puheenjohtaja Tapio Tervo kommentoi yhdistysten yhteisessä tiedotteessa, että mökkiläisten arvostus kunnissa lisääntyy koko ajan. Mökkiläiset tuovat kunnille todellista tulovirtaa. Esimerkiksi Etelä-Savossa tehdyn selvityksen mukaan vapaa-ajan asukkaat tuovat alueelle jopa yli 150 miljoonaa euroa vuodessa.
Omakotitaloliiton toiminnanjohtaja Marju Silander kannustaa kuntia luomaan tapoja yhteistyöhön mökkiläisten kanssa.
– On tärkeää pitää mökkiläisiä koskevia asioita esillä lisäämässä kuntien elinvoimaa ja huolehtia, että kuntakohtaiset maksut ovat kohtuullisia. Esimerkiksi meneillään olevan kiinteistöverouudistuksen jälkeen vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveron pitäminen matalalla tasolla varmistaa, että mökkiläisellä jää rahaa paikallisten palveluiden käyttöön, Silander sanoo.
