Mainos

Mitkä ovat taidot, joiden perään työn­an­ta­jat ky­se­le­vät – 30-vuo­tiaan OAMKin va­ra­reh­to­ri vastaa

Oulun ammattikorkeakoulu täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Sen juuret ovat kuitenkin lähes 200 vuoden takaisessa Oulussa. Tänä päivänä koulutusta suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Siksi tiedetään hyvin, mitkä ovat ne taidot, joiden perään työnantajat kyselevät.

Tänä päivänä joka neljäs maisteritasoinen tutkinto suoritetaan ammattikorkeakoulussa. Viiden vuoden kuluttua valmistumisesta 84 % ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneesta on koulutustaan vastaavassa työssä.

Oulun ammattikorkeakoulun vararehtori Hannele Keränen vastaa Oamkin koulutuksesta, laatujärjestelmästä ja kestävästä kehityksestä sekä opiskelijapalveluista.
Oulun ammattikorkeakoulun vararehtori Hannele Keränen vastaa Oamkin koulutuksesta, laatujärjestelmästä ja kestävästä kehityksestä sekä opiskelijapalveluista.

Oamkin vararehtorin Hannele Keräsen mukaan työllistymisluku on hyvä. Hän painottaa, että Suomi tarvitsee korkeakoulutasoista ammatillista koulutusta: ammattikorkeakouluista opiskelija saa mukaansa paljon muutakin kuin vain tietyn ammatin osaamista.

– Isoin plussa on osaaminen, joka kannattelee nyt ja tulevaisuudessa, myös alati muuttuvassa työelämässä, Keränen summaa.

Ammattikorkeakouluista opiskelija saa mukaansa paljon muutakin kuin vain tietyn ammatin osaamista.

Keräsen kanssa samoilla linjoilla ammattikorkeakoulutuksen hyödyistä ovat työnantajat. Niin sanotun substanssiosaamisen eli niiden spesifien taitojen lisäksi, joita esimerkiksi tradenomi opiskelee taloushallinnosta tai markkinoinnista, työnantajia kiinnostavat juuri metataidot.

– Projektinhallintataidot, ihmissuhdetaidot, vuorovaikutustaidot ja kielitaidot, Keränen luettelee.

Edut yhteistyöstä työelämän kanssa

Kuten nimikin kertoo, ammattikorkeakoulut ovat työelämälähtöisiä. Hannele Keräsen mukaan se näkyy koulutuksissa monella tapaa. Yksi tärkeimmistä on jatkuva vuoropuhelu työelämän kanssa. Esimerkiksi tutkintoon johtavien koulutusten opetussuunnitelmia kehitetään yhdessä. Se ei tarkoita tietyn tai tiettyjen yksittäisten yritysten tarpeiden mukaista suunnittelua vaan laajasti alan osaamistarpeiden huomioimista.

Työelämälähtöisyys ammattikorkeakoulussa tarkoittaa esimerkiksi runsasta käytännön harjoittelua ja tekemällä oppimista jo opintojen aikana.
Työelämälähtöisyys ammattikorkeakoulussa tarkoittaa esimerkiksi runsasta käytännön harjoittelua ja tekemällä oppimista jo opintojen aikana.

– Lisäksi opiskelijan pitää saada niin sanottua siirrettävää osaamista, jonka myötä tiedot ja taidot ovat soveltuvia eri työpaikkoihin, Keränen avaa.

Toinen merkittävä tekijä ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyössä on käytännön tekeminen. Koulutuksiin kuuluvien harjoittelujen määrä on suuri. Näin teoreettista tietoa opitaan soveltamaan käytäntöön jo opiskeluaikana.

– Joka tutkinnossa harjoittelun määrä on vähintään 30 op, parhaimmillaan 120 op., Keränen summaa.

Yhteistyö työelämän kanssa on hedelmällinen win–win-tilanne.

– Työnantajat saavat osaavaa työvoimaa. Samalla valmistuneen siirtyminen korkeakoulusta työelämään on sujuvampaa, koska hänellä on sellaista osaamista, joka auttaa työpaikan saannissa, Keränen toteaa.

Ylpeys kansainvälisestä paikallisesta

Oamkin isoimmat koulutusalat ovat sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka. Myös ICT-puolelta ja liiketalouden ohjelmista valmistuu paljon osaajia. Tänä vuonna Oamk juhlii 30-vuotista taivaltaan, mutta vahvojen ydinalojen juuret ovat paljon syvemmällä oululaisessa koulutushistoriassa: kaupallisen alan koulutusta on ollut kaupungissa jo 160 vuotta, sairaanhoitajakoulutusta ja tekniikan alan koulutusta 130 vuotta.

Oulun ammattikorkeakoulussa on noin 10 300 opiskelijaa, joista noin 600 on kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita.
Oulun ammattikorkeakoulussa on noin 10 300 opiskelijaa, joista noin 600 on kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita.

Ammattikorkeakoulut kansainvälistyvät ja tarjoavat tätä nykyä myös englanninkielisiä koulutusohjelmia. Vaikka opiskelijoita tulee Oamkiin ympäri maailmaa, suurin osa opiskelijoista on edelleen kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta ja myös työllistyy alueelle.

– Olen ylpeä siitä, että Oamk palvelee omaa aluettamme erityisen hyvin. Kun opiskelijat jäävät tälle alueelle, tulkitsen sen niin, että heillä on sellaista osaamista, jolla työllistyy tähän maakuntaan, eli olemme hyvin pystyneet palvelemaan yrityksien ja muiden organisaatioiden osaajatarpeita, Keränen toteaa.

Toinen merkittävä tekijä ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyössä on käytännön tekeminen.

Kun ammattikorkeakoulut perustettiin 30 vuotta sitten, taustalla oli kaksi päätavoitetta: korkeakoulujen aluekehitystehtävä ja korkeakoulutuksen tasa-arvon edistäminen. Keräselle itselleen korkeakoulutuksen saavutettavuus on henkilökohtaisesti tärkeä asia.

– Suomi on pitkä maa. Meillä on hyvin erilaisia toimialoja eri puolilla Suomea. Kun emme ajattele asioita vaikkapa vain pääkaupunkikeskeisesti, pystymme tarjoamaan osaavaa työvoimaa eri puolille maatamme.

Oamk lukuina
  • 32 AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta
  • 22 YAMK-tutkintoon eli ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta
  • Yli 10 000 opiskelijaa
  • 500 työntekijää
  • Liikevaihto 67,4 M€ vuonna 2025
  • 2 410 valmistunutta vuonna 2025
  • 75 % valmistuneista on töissä alueella viisi vuotta valmistumisen jälkeen
  • Yli 83 % viisi vuotta sitten valmistuneista on tyytyväisiä tutkintoonsa 
  • TKI-toiminnan kokonaisvolyymi 12,8 M€ vuonna 2025
  • Vuoden 2025 lopussa käynnissä 145 TKI-hanketta
  • Osa eurooppalaista UP University -verkostoa
Kiinnostaako opiskelu Oamkissa?

Hakijapalvelut

  • hakijapalvelut@oamk.fi (LINKKI)
  • Puh. 029 448 9002 (ma–to klo 9–13)

Lisätietoja yhteistyöstä yritysten ja yhteisöjen kanssa

Haluu tulevaisuuteen! -podcastit

Kuuntele lisää vararehtori Hannele Keräsen ajatuksia ammattikorkeakoulujen 30-vuotisesta taipaleesta ja ylpeydenaiheista.