Suomi lähtee vuoteen 2021 ja kevään kuntavaaleihin haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Ilman koronakriisin tuomia lisäkulujakin Suomen maksettavana on ennätyksellinen, vuodesta 2009 asti kertynyt valtionvelka, joka koronakulujen myötä kiipesi joulukuun lopussa 125 miljardiin euroon.
Lisäksi seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomi kokee merkittävän huoltosuhteen heikkenemisen – nuoret ikäluokat ovat historiallisen pieniä, ja eläkkeensaajien määrä on ennätyksellinen.
Kuntatalous on vaikeuksissa. Vuonna 2019 jo 75 prosenttia kunnista teki tappiota, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 66 prosenttia. Samalla kuntien lakisääteisten tehtävien määrä on kivunnut jo yli kahdeksansadan, kun vuonna 2013 lakisääteisiä tehtäviä oli 635.
Millä tahansa yleisellä mittarilla mitattuna Suomen julkinen sektori on OECD-maiden suurimpia.