”Jos voisin valita, en valmistelisi joulua lainkaan.”
Diakoniatyöntekijä Hannele Heinonen tunnustaa heti, ettei piittaa jouluperinteistä. Hän toteaa viettävänsä joulua sujuvasti lahjoineen ja jouluruokineen, mutta tekee sen ilahduttaakseen heitä, jotka pitävät joulusta.
”Viime vuosina olen ollut aattona usein töissä. Se sopii minulle”, Oulunsalon lapsi- ja perhetyön diakoni sanoo.
Pirita Satomaalle jouluperinteet ja juhlan valmistelu ovat tärkeitä. Tuiran seurakunnan diakoniatyöntekijä laatii itselleen listoja, jotta ehtii tehdä tärkeimmät asiat ennen vuoden kohokohtaa.
”Jo lapsuudessani joulu tuli siivouksen ja mäntysuovan tuoksun kautta. Sen jälkeen on aina yhtä ihanaa rauhoittua läheisten kanssa joulun viettoon.”
Kaksi ihmistä, kaksi erilaista suhtautumista jouluperinteisiin – molemmilla silti samat vinkit siihen, kuinka joulusta tulee onnistunut.
Hyvä ratkaisu perustuu rehellisyyteen
Jouluun latautuu usein odotuksia – omia ja toisten. Kun lapset olivat pieniä, Hannele Heinosen perheessä tämä ilmeni aaton autorallina sukulaiselta toiselle. Samassa elämänvaiheessa Pirita Satomaa kyseli neuvolan terveydenhoitajalta, kuinka ihmeessä hän ehtii ja jaksaa tehdä kaiken.
”Sain silloin hyvän neuvon. Terveydenhoitaja sanoi, että perfektionismiin taipuvaisen ihmisen kannattaa tehdä jokin asia todella hyvin. Siitä seuraa sellainen onnistumisen tunne, että muusta voi jo vähän hellittää.”
Molempien mielestä hyvä lähtökohta onnistuneelle joululle on rehellisyys itseään kohtaan.
”Mieti, mikä on sinulle ja perheellesi sopiva tapa viettää joulu. Sen jälkeen hyväksy, että se on juuri oikea tapa”, kannustaa Heinonen.
”Teemme usein itseämme vastaan, pelkäämme muiden reaktioita. Mutta jos kyse on sydämen ratkaisusta, voiko kukaan lopulta tuomita sitä?”
Pirita Satomaa on kouluttautunut myös ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi. Nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa pohditaan toisinaan, onko joulua pakko viettää tiettyjen ihmisten kanssa.
”Sanoisin, että ei ole pakko, jos se siltä aidosti tuntuu. Vierailulla voi käydä muulloinkin kuin joulunpyhinä.”
Keveys helpottaa elämää myös jouluna
Joulu nostaa usein esiin ihmisten väliset jännitteet. Jokainen on vastuussa omasta käytöksestään, muistuttaa Hannele Heinonen.
”Me kaikki voimme olla rauhan rakentajia. Jos pinna toistuvasti kiristyy, onko niin, että olemme kuitenkin alkaneet viettää jonkun toisen joulua?”
Hiljaisuuden joogaa ohjaava Heinonen hellii ajatusta levollisesta läsnäolosta. Sen hän soisi toteutuvan myös jouluna.
Perhe-elämän pyörteissä rauhan voi kokea pienessäkin hetkessä. Pirita Satomaa on napannut sellaisen itselleen lapsesta saakka.
”Lapsena se oli leikkihetki piipunrassista tehdyllä tonttukoristeella, aikuisena olen saavuttanut saman tunteen rauhallisella kävelylenkillä lumisessa metsässä.”
Keveys on tunne, jota Hannele Heinonen toivoisi jouluna jokaiselle. Juhlaa ei tarvitse ladata supersuurilla odotuksilla tai synkillä ajatuksilla.
”Kärsimys syntyy siitä, kun kurkimme jatkuvasti menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Jos suunnitelmamme eivät toteudu, päästetään niistä irti ja hyväksytään asiat sellaisina kuin ne ovat.”
Ole rehellinen itsellesi – mistä todella pidät ja mikä on parasta teidän perheellenne?
Olet vastuussa omasta käytöksestäsi – rakenna rauhaa.
Ota itsellesi levollinen hetki.
Hyväksy asiat sellaisina kuin ne ovat. Jos suunnitelmat muuttuvat, päästä irti aiotusta.
Tilaisuuksia hiljentymiseen, yhdessäoloon ja auttamiseen oulunseurakunnat.fi/joulu
Askelia hyvään jouluun