Sote- ja pelastuspalvelujen siirto hyvinvointialueille tapahtui tammikuussa 2023. Lait, muun muassa rahoituslaki, tuli voimaan 1.7.2021.
Rahoituslakia on valmisteltu jo Sipilän hallituksen aikana, jolloin hallituksessa olivat myös kokoomus ja perussuomalaiset. Samat puolueet, jotka nyt mielellään pesisivät kätensä ja sysäisivät rahoitusvajeen edellisen Marinin hallituksen syyksi. Rahoituslaki siirtyi kuitenkin perintönä lähes sellaisenaan.
Hyvinvointialueiden rahoituksen ytimessä on valtiolta tuleva yleiskatteinen rahoitus ja rahoitus, joka perustuu laskennallisesti muun muassa palvelutarpeisiin alueilla. Alueet siis päättävät itse miten valtiolta saamansa rahat käyttävät, eikä rahoitusta ole korvamerkitty. Myös asiakas- ja käyttömaksuilla on iso rooli osana hyvinvointialueiden rahoitusta.
Tosiasia on, että itse uudistusvaihe on tuonut hyvin vähän lisäkustannuksia. Tämä on todettu ministeriön viranhaltijoiden laskelmissa. Isot lisäkustannukset tulivat myöhemmin lain hyväksymisen jälkeen koronasta ja sen myötä tulleesta hoitovelasta, Ukrainan sodasta, joka nosti inflaation pohjalta kovasti hintoja.
Lisäksi myös yksityiset palveluntuottajat, inflaatioon vedoten, nostivat reilusti palvelujen hintoja. Valtion rahoitus hyvinvointialueille tulee pohjautuen sairastavuuteen, niin sanottuun palvelujen tarpeeseen, hyvinvointialueindeksiin.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa Pohde tekee vahvasti alijäämää. Rahat ovat vähissä. Palkat henkilöstölle pitää maksaa ja lakisääteiset palvelut hoitaa.
Rahoituslain mukaan vuonna 2026 pitää alijäämät olla katettuja, mikä tarkoittaa, että tilinpäätöksen pitäisi 2026 olla positiivinen. Ministeriössä ei ole suostuttu siihen, että Pohde saisi pari lisävuotta tasapainottamiseen, jolloin ei tarvitsisi tehdä rajuja supistuksia muun muassa palveluverkkoon.
Aiemmin kuntien vastuulla olleiden sote-menojen rahoitusvaje hoidettiin lisämääräraha-anomuksella, jos kunnilla ei ollut rahaa, nostettiin veroja. Pohde ei voi laskuja lähettää enää minnekään, syömävelkaa ei voi lainalla hoitaa. Pohde ei voi myöskään kerätä veroja.
Ollaan tilanteessa, jossa valmistelevat viranhaltijat, aluehallitus sekä aluevaltuusto joutuvat pohtimaan mistä säästöt otettaisiin. Johdon yt-neuvottelut ovat taas käynnissä, alkuvaiheessa 160 henkilötyövuotta karsittiin nimenomaan johtotehtävistä. Vieläkin lähiesihenkilön päällä on liikaa päällikköjä. Tähän nyt ollaan puuttumassa.
Vahva linjaus on ollut, että enemmin otetaan säästöt seinistä kuin henkilöstöstä, sillä seinät eivät ketään paranna.
Pohteen strategian mukaisesti palvelujen järjestämisessä ihminen on keskiössä. Näin tulee myös olla säästöjä etsittäessä. Miten tämä toteutuu, vaatii aivan uudenlaista tapaa toimia ja uudenlaista ajattelua myös jokaiselta palvelujen käyttäjältä.
Jokaisen päätöksen vaikuttavuutta alueen asukkaisiin tulee tarkoin punnita. Vanhalla tavalla ei voida enää toimia. Nyt jopa kunnilta siirtyneet vanhat valuviat siirtyvät helposti Pohteen synneiksi.
Pohde on toiminut vasta vajaat 16 kuukautta. Todella lyhyt aika saada kaikki palvelut toimimaan niin, etteikö sanomista tulisi. Uskon vahvasti, että jahka aikaa kuluu, saadaan palvelut sellaisiksi, että ne palvelevat oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti jokaista Pohteen asukasta.
Pirjo Sirviö
Pohteen aluehallituksen jäsen (sd.), Oulu