Suomessa mediaa kutsutaan kolmanneksi valtiomahdiksi. Vapaalla ja riippumattomalla medialla on demokratiassa keskeinen tehtävä: vallankäytön valvonta, päätöksenteon taustojen avaaminen sekä kansalaisten tiedonsaannin turvaaminen.
Median tehtävä ei ole ainoastaan kertoa, mitä tapahtuu, vaan myös kysyä, miksi tapahtuu, ketkä hyötyvät ja millaisia seurauksia päätöksillä on tavallisten ihmisten arkeen.
Siksi on aiheellista kysyä: missä on median kriittinen keskustelu hallituksen lakiesityksestä, joka on vapauttamassa asuntojen käytön majoitustoimintaan? Lakiesitys näyttää etenevän ilman laajaa julkista keskustelua sen todellisista yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Huomio on keskittynyt matkailuun, digitalisaatioon ja alustatalouteen, mutta vähemmälle ovat jääneet kysymykset, jotka koskettavat miljoonia suomalaisia asuntojen omistajia ja asunto-osakeyhtiöissä asuvia.
Miten esitys vaikuttaa oikeuteen turvalliseen ja ennakoitavaan asumiseen? Mitä tapahtuu asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuuksille päättää oman yhteisönsä pelisäännöistä?
Entä millaisia vaikutuksia sillä on kaupunkien kaavoitukseen, jossa asuminen, liiketoiminta ja majoitustoiminta on perinteisesti erotettu toisistaan?
Kriitikoiden mukaan esitys luo käytännössä rinnakkaiset majoitusmarkkinat. Perinteisiä majoitusalan toimijoita sitovat rekisteröinti-, turvallisuus- ja valvontavelvoitteet.
Jos vastaavaa toimintaa voidaan harjoittaa asunnoissa huomattavasti kevyemmällä sääntelyllä, on perusteltua kysyä, toteutuuko kilpailun tasapuolisuus.
Merkittävä kysymys liittyy myös asunto-osakeyhtiöjärjestelmään, joka perustuu yhteisvastuuseen. Osakkaat hallitsevat omia huoneistojaan, mutta vastaavat yhdessä kiinteistön turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja arvon säilymisestä.
Jos rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu pysyvästä asumisesta jatkuvaksi majoitustoiminnaksi ilman yhteisön vaikutusmahdollisuuksia, muuttuu samalla koko järjestelmän peruslogiikka.
Hämmentävintä on kuitenkin julkisen keskustelun vähäisyys. Onko lakiesitys liian monimutkainen perusteelliseen analyysiin?
Onko tutkivalta journalismilta puutetta resursseista, vai pidetäänkö asiaa liian teknisenä, vaikka sen vaikutukset ulottuvat miljoonien ihmisten koteihin?
Monissa Euroopan maissa käydään vilkasta keskustelua lyhytaikaisen majoituksen vaikutuksista asumiseen, kaupunkirakenteeseen ja asuntojen saatavuuteen.
Useissa kaupungeissa sääntelyä on kiristetty juuri asumisen suojelemiseksi. Miksi vastaava julkinen keskustelu ja kriittinen arviointi puuttuu Suomesta?
Median tehtävä on varmistaa, että kansalaiset ymmärtävät, mistä ollaan päättämässä. Kun lainsäädäntö koskee koteja – monille elämän suurinta investointia ja turvallisuuden perustaa – kriittinen ja perusteellinen julkinen keskustelu on välttämätöntä.
Siksi on perusteltua kysyä: nukkuuko kolmas valtiomahti juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin?
Taina Torvela
ekonomi, kodinomistaja, Rovaniemi