Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vapun alla rahaa liikuntapaikkojen rakentamiseen ja avustamiseen. Tukea sai kaikkiaan 15 kohdetta.
Oulun kaupunki sai odotetusti valtiontuen Raksilan vesiliikuntakeskuksen rakentamiseen liittyen. Kyseessä on maksimisumma eli 600 000 euroa. Raahen kaupungille myönnettiin noin 319 000 euron avustus Koivuluodon urheilukentän peruskorjaukseen.
Sen sijaan Oulun Kärpät 46 ry jäi ilman avustusta. Kärpät 46 ry haki valtion liikuntapaikkarakentamisen tukea Linnanmaan harjoitushallin rakentamiseen. Haussa oli 600 000 euron tuki.
– Oli jääurheilun kannalta murheelliset päätökset. Mikään jäähalli tai tekojääkenttä ei saanut avustuksia. Selvästi oli linjattu, että ainoastaan kunnalliset uimahallit ja palloiluhallit saavat avustuksia, Kärpät 46 ry:n toiminnanjohtaja Henri Dufva sanoo.
Hallihankkeen kustannusarvio on ollut neljä miljoonaa euroa. Kiinteistöosakeyhtiön omistajina ovat Oulun Kärpät 46 ry, Oulun Kärpät Oy ja Kärppä-Säätiö. Oulun kaupunki on myöntänyt hankkeelle yksityisen liikuntapaikkarakentamisen tukea 20 prosentin verran kustannusarviosta.
Dufvan mukaan hanke ei kaadu valtionavun puuttumiseen.
– Meillä on koko ajan ollut myös suunnitelma b ja c. Hankeen pitäisi sinällään jatkua normaalisti, mutta nyt se vaatii vähän järjestelyjä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että tukea suunnataan pääosin kunnallisiin hankkeisiin. Tämän kevään päätöksissä avustusta myönnettiin vain yhdelle yksityiselle toimijalle.
Eikö ollut odotettavissa, että tarvittaisiin erityisiä syitä, miten tällainen yksityinen hanke menisi läpi?
– Mielestämme iso asia oli, että hankkeella on merkittävä tarve. Kun kävimme keskusteluja tuen antajan kanssa, sieltä tuli vahvaa viestiä, että Oulussa olisi suuri käyttötarve jääkentille. Sitä kautta katsoimme, että meillä olisi voinut olla mahdollisuus, Dufva kommentoi.
Vuosi sitten myös Heinäpään jalkapallostadionin hanke jäi ilman valtionavustusta. Stadion toteutetaan pääosin yksityisellä rahalla.
600 000 euroa olisi ollut 15 prosenttia hallihankkeen kustannusarviosta. Voisi olettaa, että sivu suun mennyt summa joudutaan kaivamaan osakeyhtiön sisältä.
– Nämä ovat vielä seuran sisäisiä asioita. Harmi homma, ettei tukea tullut, koska sen mukaan tässä on kevättä edetty, että tämä olisi ollut lopullinen niitti varmistamaan asioita. Olemme kuitenkin pyrkineet rakentamaan rahoituksen niin, ettei se ole pelkästään tuon varassa.
Dufva sanoo, että hallin rakennustyöt halutaan edelleen saada liikkeelle joutuisasti. Rakentamiseen kuluisi arvion mukaan 12–14 kuukautta.
– Kesän aikana on tavoite aloittaa, koska hallin pitäisi olla valmis syksyllä 2027. Eli siinä vaiheessa, kun nykyinen Linnanmaan jäähalli menee kiinni, uusi halli olisi korvaavana tilalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvos Mikko Helasvuo sanoo yksiselitteisesti, ettei Kärpät 46 ry:n hakemus täyttänyt hakuehtoja.
– Jos ei täytä hakuehtoja, silloin sitä ei edes mietitä, että avustetaanko vai eikö avusteta. Kun avustuspäätösten aika tuli, se (Kärpät 46 ry:n hakemus) ei ollut sellaisessa kunnossa, että hanketta olisi voinut avustaa.
Lupa- ja valvontavirasto pyysi täydennyksiä hakemukseen alkuvuodesta. Kärpät 46 ry teki täydennyksiä, mutta senkään jälkeen hanke ei täyttänyt ehtoja.
Valtionavustuspäätöksessä todetaan, ettei hakija ole esittänyt voimassa olevaa maanvuokrasopimusta. Myös esteettömyyteen liittyvät vaatimukset ovat jääneet suunnitelmissa ja hakemusasiakirjoissa täyttämättä.
Lupa- ja valvontavirasto antoi oman lausuntonsa kaikista hankkeista.
– Se ei esittänyt tätä hallihanketta avustettavaksi.
Helasvuon mukaan valtaosa hakijoista on kunnallisia. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei yksityisiä hankkeita ole mitenkään kategorisesti linjattu pois. Ehtoja voi täyttää esimerkiksi kunnan kanssa tehdyllä lainvoimaisella vuokrasopimuksella tai lainatakauksella.
–Toki liikuntalaissa aina ensimmäiseksi mainitaan kunnalliset hankkeet. Yksityiselle voidaan myöntää, jos se tukee lain tavoitteita, ja täydentää kunnallista liikuntapaikkaverkostoa.
Kärpät 46 ry:n toiminnanjohtaja Henri Dufva mainitsee pettyneensä, kun jääurheilu ei saanut tänä keväänä tukea lainkaan. Rakennusneuvos Helasvuo kuitenkin toteaa, että jääurheilun puolelta oli vain kaksi hakemusta, eikä kumpikaan täyttänyt ehtoja.
Monessa jäähallissa olisi esimerkiksi perusparannukseen liittyviä tarpeita.
– Jos ei haeta, ei voida myöskään avustaa.