Mi­nis­te­ri Kiuru: Län­si-Poh­jan ta­pai­set so­te-ul­kois­tuk­set lai­te­taan jäihin – "Ei syytä tehdä toimia, jotka si­säl­tä­vät riskin, että ne oli­si­vat tulevan lain vas­tai­sia"

Sote-uudistuksen kestäminen on saanut kunnat ulkoistamaan terveyspalvelujaan. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru varoittaa, että ulkoistussopimukset saattavat olla tulevan lain vastaisia.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoo, että laajoja ulkoistuksia ei pitäisi tehdä, koska vaarana on niiden purkaminen jälkikäteen.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoo, että laajoja ulkoistuksia ei pitäisi tehdä, koska vaarana on niiden purkaminen jälkikäteen.
Kuva: Joel Maisalmi

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan kunnissa ei pitäisi tehdä laajoja sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamissopimuksia ennen kuin sote-uudistus on saatu päätökseen.

– Tässä vaiheessa ei olisi syytä tehdä toimia, jotka sisältävät riskin siitä, että ne olisivat tulevan lain vastaisia, Kiuru sanoo Lännen Medialle.

Viimeisin laaja ulkoistuspäätös tehtiin elokuun alussa, jolloin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä päätti yhteisyrityksen perustamisesta Mehiläisen kanssa.

Ensi vuoden alusta Mehiläinen vastaa Lahden, Kärkölän ja Iitin perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluista sekä perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimivuudesta.

Ensimmäisen vaiheen ulkoistuksen vuosikustannukset ovat 37 miljoonaa euroa. Tämä on alle viisi prosenttia yhtymän 780 miljoonan euron kokonaisbudjetista. Sopimus on kestoltaan kymmenen vuotta ja siihen sisältyy optio sopimuksen jatkamisesta.

"Paras tuntemus maakunnan tilanteesta on alueilla itsellään, mutta eivät ne täysin tietämättömiä ministeriössäkään ole."
Ismo Rautiainen
hankejohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Kiurun mukaan kyse on laajasta ulkoistuksesta eikä sitä olisi pitänyt tehdä.

– Sote-uudistuksen valmistelun näkökulmasta olisi syytä pidättäytyä näin laajojen ulkoistussopimusten, kuten Päijät-Hämeen sopimus, tekemisestä tässä vaiheessa.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä ministerin kritiikki hämmentää.

Hanketta on valmisteltu koko alkuvuosi ja sopimukset on kirjoitettu siten, että niitä voidaan muokata sen mukaan, millaiseksi uusi sote-laki muodostuu.

– Olemme toimineet nykylain mukaan, mutta tästä huolimatta ministeriö on kritisoinut meitä pitkin matkaa. Lisäksi kommentit ovat olleet sellaisista, joista käy selvästi ilmi, ettei kokonaisuuteen ole perehdytty kunnolla, yhtymän hankejohtaja Ismo Rautiainen sanoo.

Rautiaisen mukaan kritiikissä ongelmallista on sekin, että ministeriöllä harvoin on paras tieto siitä, millä tavalla alueen terveyspalvelut olisi järkevintä ja taloudellisinta järjestää.

– Paras tuntemus maakunnan tilanteesta on alueilla itsellään, mutta eivät ne täysin tietämättömiä ministeriössäkään ole. Vaikka en halua kärjistää, kyllä ministeriössäkin maakuntien tilanteeseen ja tehtyihin suunnitelmiin pitäisi tutusta hyvin, ennen kuin antaa kriittisiä kannanottoja, Rautiainen lisää.

"Taustalla on pidempi epäluottamus. Ministeriö on jo vuosia sanonut alueille, että sote-uudistus on tulossa ja se pitää huomioida."
Heikki Hiilamo
tutkimusprofessori, THL

Professori: Taustalla on pitkä epäluottamus

Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo ymmärtää kuntapäättäjien turhautuneisuuden. Sote-uudistusta on yritetty saada valmiiksi monen hallituskauden ajan, mutta turhaan.

Sipilän hallituksen aikana maakunnissa virkamiehet valmistelivat täydellä vauhdilla uudistuksen viemistä käytäntöön ja sitä, miten asiakkaiden valinnanmahdollisuudet toteutetaan. Viime metreillä sote-paketti jäi kuitenkin perustusvaliokunnan pöydälle, ja hallitus kaatui.

– Taustalla on pidempi epäluottamus. Ministeriö on jo vuosia sanonut alueille, että sote-uudistus on tulossa ja se pitää huomioida. Tästä huolimatta uudistusta ei ole tullut, ja alueilla tehty työ on mennyt hukkaan, Hiilamo sanoo.

Kuntapäättäjien turhautuneisuutta ministeriön ohjeistuksiin lisää sekin, että monissa kunnissa päättäjät ovat taloudellisten tosiasioiden edessä: rahat ovat vähissä, mutta peruspalvelut pitäisi saada järjestettyä.

– Päijät-Hämeen alueella taloudellinen tilanne on vaikea, mutta samalla sairastavuutta ja erilaisia ongelmia on paljon. Tässä tilanteessa alueella on lähdettävä hakemaan jotain uutta ratkaisua, joka selkeästi parantaa tilannetta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella työskentelevä Hiilamo sanoo.

Hänen mukaansa nyt perustetun yhteisyrityksen kautta toiminnan ja palveluiden kehittäminen on joustavampaa kuin jos julkinen sektori tekisi isoja hankintoja yksin.

– Jos kuntayhtymä investoi esimerkiksi uuteen tietojärjestelmään, se on vain kuntayhtymän käytössä, eikä sitä voi myydä muualle. Kun vastaavat toimet tehdään yhteisyrityksen kautta, toimintamallit ja järjestelmät ovat skaalattavissa ja niillä pystytään saamaan myös rahaa. Julkinen toimija voi saada suhteessa enemmän hyötyjä, kuin jos se toimisi itsenäisesti.

Ministeriöstä annettava ohjaus ja kritiikki herättävät ärtymystä kunnissa, koska soten valmistuminen on kestänyt, sanoo THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.
Ministeriöstä annettava ohjaus ja kritiikki herättävät ärtymystä kunnissa, koska soten valmistuminen on kestänyt, sanoo THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

Mehiläinen pääomistajaksi

Päijät-Hämeen sote-palveluiden ulkoistus on sikäli poikkeuksellinen, että hyvinvointiyhtymä ja Mehiläinen perustavat yhteisyrityksen, joka vastaa aluksi osasta noin 130 000 asukkaan terveyspalveluja. Yhtymän vastuulla oleva väestöpohja on 220 000 asukasta.

Mehiläisen omistusosuus uudesta yrityksestä on 51 prosenttia, ja hyvinvointiyhtymä omistaa loput 49 prosenttia.

Hankejohtaja Rautiainen korostaa, että päätös ei ole ainutkertainen, sillä suurin osa alueen terveyspalveluista on jo pitkään ollut ulkoistettuna yksityisille toimijoille.

Sopimus huomioi myös uuden sote-lain mahdollisia reuna-ehtoja, ja palvelun laajuutta voidaan tarvittaessa muuttaa.

– Tämä on innovatiivisempi kuin perinteinen ulkoistus, joten se herättää vielä epäluuloja. Kaikki palveluiden järjestämiseen liittyvät päätökset tehdään yhtymässä, jossa myös palveluiden järjestämisvastuu pysyy jatkossakin. Yhteisyritys päättää, mitkä ovat ne tuotannon keinot, joilla saavutetaan tavoitteeksi asetetut erinomaiset palvelut, hän sanoo.

Sopimukset voidaan purkaa

Lausuntokierroksella olevan sote-uudistuksen mukaan jo tehdyt sopimukset voidaan purkaa, mikäli ne eivät ole uuden lain mukaisia. Päijät-Hämeessä tehty ulkoistussopimus sisältää tarkat irtisanomisehdot.

Rautiaisen mielestä keskustelu sopimusten mitätöinnistä on tietoista kärjistämistä, koska sopimuksia voidaan myös sopimusehtojen puitteissa muuttaa.

"Lausunnoilla olevan lakiluonnoksen valossa Länsi-Pohjan erittäin laaja ulkoistussopimus on ongelmallinen."
Krista Kiuru
perhe- ja peruspalveluministeri (kesk.)

Muutosmahdollisuuksia korostaa myös Mehiläisen toimialajohtaja Markku Näreneva sähköpostivastauksessaan.

– Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän sote-keskushankinnassa tilaaja on huomioinut hallituksen sote-keskusohjelman tavoitteet sekä sote-uudistuksen ennakoitavissa olevat reunaehdot, kuten sopimuksen irtisanomisehdot, vahvan järjestäjän roolin. Vastuunjako on suunniteltu siten, että yhtymällä säilyy kyky ottaa tarvittaessa palvelu omaksi toiminnaksi sekä palvelujen integrointi osaksi yhtymän muuta toimintaa.

Jo tehtyjen sopimusten mahdollinen purkaminen tai niiden uudelleen kilpailuttaminen koskettaa myös Länsi-Lappia, jossa toteutettiin pari vuotta sitten Suomen laajin terveydenhuollon ulkoistus. Länsi-Lapin sairaanhoitopiirissä somaattisesta erikoissairaanhoidosta vastaa Mehiläinen psykiatriaa lukuun ottamatta. Lisäksi Kemi ja Tornio ovat ulkoistaneet osan perusterveydenhuollostaan Mehiläiselle.

Länsi-Lapissa voidaan olla jälleen muutosten edessä.

– Lausuntokierroksella olevan lakiluonnoksen mukaan tulevan sote-järjestämislain vastaiset ulkoistussopimukset olisivat mitättömiä kahden vuoden siirtymäajalla, jos niitä ei voida ilman kilpailutusta saattaa lain mukaisiksi. Siten lausunnoilla olevan lakiluonnoksen valossa Länsi-Pohjan erittäin laaja ulkoistussopimus on ongelmallinen, Kiuru sanoo.

Sote-lakiluonnos tulee eduskunnan käsittelyyn joulukuussa.