Rahaan liittyvät asiat nousevat harvoin esille, kun lapsen saamista pohtivat ottavat yhteyttä Mannerheimin Lastensuojeluliittoon (MLL). Sen sijaan epävarmuutta aiheuttaa esimerkiksi oma mielenterveys, kertoo MLL:n asiantuntija Heini Björk.
– Se on ihan valtava huoli, mikä mielenterveyden osalta on, Björk sanoo.
MLL:n Haluanko vanhemmaksi -nettikirjepalveluun ottavat useimmiten yhteyttä 25–40-vuotiaat naiset, vaikka osa yhteydenottajista on miehiä. Lapsenhankintapäätöstä empiville on myös keskustelupalsta.
Yhteydenotoissa on noussut monta kertaa esille myös oma menneisyys koulukiusattuna. Nämä asiat eivät usein nouse Björkin mukaan julkiseen keskusteluun.
– Ei ole keinoja suojella lasta kiusaamiselta, ja pelätään, että lapsi joutuu kokemaan saman.
Usein poliitikkojen ratkaisu matalaan syntyvyyteen ovat kuitenkin taloudelliset kannustimet. Sosiaali- ja terveysministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ehdotti viime viikolla Helsingin Sanomissa, että ensimmäisestä lapsesta voisi saada eniten lapsilisää. Ehdotus liittyy hallituksen aikeisiin uudistaa lapsilisäjärjestelmä.
Lisää rahoitusta ministeri ei kuitenkaan haastattelussa etuuksiin luvannut.
Lapsilisä on ensimmäisestä lapsesta tällä hetkellä 94,88 euroa kuukaudessa. Lapsilisä nousee asteittain niin, että viidennestä ja sitä seuraavista lapsista maksetaan lapsilisää 192,69 euroa.
Urakehityksen uskotaan tyssäävän
Björkin mukaan taloushuolet näkyvät lopulta lasta harkitsevien yhteydenottajien viesteissä vähemmän kuin voisi olettaa. Rahaan liittyvät pohdinnat koskevat useimmiten omaa taloudellista tilannetta ja urakehityksen tyssäämistä, Björk kertoo.
Moni kokee painetta selviytyä yksin.
– Yleisen keskustelun sävy on vähän sellainen, että jos joutuu hakemaan tukia, on epäonnistunut.
Korona, sota ja taloustilanne
Erityisesti syntyvien esikoisten määrän lasku perustelisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan sitä, että ensimmäisestä lapsesta saisi korkeimman lapsilisän. Tutkimusten mukaan tuet eivät kuitenkaan vaikuta suuresti lapsenhankintapäätöksiin.
– Rahalla ei vauvoja tehdä, Gissler sanoo STT:lle.
Virossa, Unkarissa ja Venäjällä lapsista saatavia tukia nostettiin, ja lapsiluvut nousivat hetken aikaa, mutta ovat taas laskeneet tällä vuosikymmenellä.
– Viiden viimeisen vuoden aikana on ollut korona, sota ja huono taloustilanne. Siinä on monta hyvää selitystä sille, miksi lapsia ei hankita.
Gissler luettelee muita lapsenhankintaa jarruttavia tekijöitä: vaikeus saada koulutuspaikka ja töitä valmistumisen jälkeen, nuorten naisten pätkätyöt, asuntojen kalleus kasvukeskuksissa ja sopivan puolison löytäminen.
Kaikki vaihtoehdot kalliita
Kansainvälisten tutkimusten perusteella valtion ja julkisen hallinnon päätöksillä on tärkeä rooli lasta harkitseville, Gissler kertoo. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on leikannut sosiaali- ja terveyspalveluista ja erilaisista etuuksista.
– Kun julkiset menot ovat suuremmat kuin julkiset tulot, olemme sellaisessa leikkauskierteessä, joka ei edistä lainkaan lastenhankintaa, Gissler sanoo.
Gisslerin mukaan neljän vuoden hallituskausi on liian lyhyt aikaväli tarkastella syntyvyyttä.
– Menee 25 vuotta ennen kuin lapsesta tulee muu kuin kustannusten aiheuttaja. Pitää kuitenkin miettiä, mitä tapahtuu, jos matalat syntyvyysluvut jatkuvat Suomessa. Vaihtoehtoja meillä on, mutta ne eivät ole halpoja.