Googlen ilmoitus 13 miljardin euron investoinneista Suomeen ja uusista datakeskuksista Muhokselle, Vaalaan ja Kajaaniin on poikkeuksellisen suuri uutinen. Miljardiluvun rinnalla on kuitenkin kysyttävä, kuinka suuri osa investoinnin synnyttämästä arvosta jää Suomeen ja alueille.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan investoinnista noin 20–30 prosenttia eli 2,6–3,9 miljardia euroa kohdistuisi suomalaiseen tuotantoon. Suuri osa on ulkomailta hankittavaa teknologiaa. Tämä osoittaa, miksi kokonaisarvon lisäksi on puhuttava alueellisesta arvonlisästä.
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin ARVO-hankkeessa olemme haastatelleet sijoittajia, yrittäjiä ja muita alueellisia toimijoita. Alustava viesti on selvä: investointi on vasta alueellisen arvonluonnin lähtökohta.
Paikallisten yritysten on päästävä hankkeisiin mukaan riittävän aikaisin. Yrityksille voi kertyä osaamista, referenssejä ja verkostoja, jotka avaavat uusia hankkeita ja markkinoita. Paikallinen osaaminen on arvokasta valuuttaa, jonka arvo voi kasvaa investoinnista toiseen.
Datakeskusten kohdalla alueellista arvonlisää ei voi tarkastella erillään sähkönkulutuksesta. Fingridin mukaan liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaisteho on Suomessa lähes viisi gigawattia. Kaikki eivät välttämättä toteudu, mutta mittakaava on suuri.
Kasvava tasainen kulutus edellyttää lisää sähköntuotantoa, verkkoinvestointeja, joustoa, varastointia ja säätövoimaa. Uuden kulutuksen ja tuotannon on kehityttävä tasapainossa, jotta sähkön toimitusvarmuus ja kilpailukykyinen hinta voidaan turvata myös muulle teollisuudelle, yrityksille ja kotitalouksille.
Pohjois-Suomessa on samalla etu: suuri osa sähköntuotannosta sijaitsee länsirannikolla ja pohjoisessa. Kulutuksen sijoittuminen lähemmäksi tuotantoa voi vähentää siirtotarvetta.
Siksi keskeinen kysymys on, kuinka paljon taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa kulutettua sähköä kohden syntyy – ja kuinka suuri osa arvosta jää Suomeen ja alueelle.
Investointien varmistamisen rinnalla pitäisi puhua niiden juurruttamisesta. Se tarkoittaa yhteyksiä alueen yrityksiin, osaamiseen, tutkimukseen ja muihin investointeihin. Vihreän siirtymän onnistumista ei siksi pidä mitata vain miljardeilla, megawateilla tai työpaikoilla, vaan myös syntyvällä yrittäjyydellä, osaamisella, innovaatioilla, arvoketjuilla ja omistajuudella.
Miljardi-investoinnit ovat vasta alku. Ratkaisevaa on, kuinka paljon kestävää arvonlisää niistä jää alueelle – ja mitä niiden ympärille onnistumme yhdessä rakentamaan.
Teresa Haukkala
tutkimusjohtaja
Tanja Kähkönen
projektitutkija
Kirjoittajat työskentelevät Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Kestävä energialiiketoiminta -tutkimusryhmässä ja ARVO – Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta -hankkeessa.