Venäläinen kirjailija Vasili Grossman (1905–1964) on sanonut: ”Tuhatvuotisen historiansa aikana Venäjä on kokenut monenlaista. Vain yhtä se ei ole saanut nähdä – vapautta.”
Boris Jeltsinin hallintokausi 1990-luvulla demokraattisine vapauksineen oli loistava poikkeus. Se oli ennen kokematonta, huumaavaa, anarkistisen vapauden aikaa Venäjällä.
Toisaalta tavalliselle venäläiselle aika oli niin turvatonta ja pelottavaa, väkivaltaista ja sekasortoista, että kansa alkoi kaipauksella muistella vanhoja, hyviä alamaisen kuuliaisuuden ja vahvan johtajan aikoja.
Tähän historialliseen tilaisuuteen tarttui rautakourin Vladimir Putin, kun Jeltsin sitä hänelle tarjosi. Tarjous oli mafiamaisen rikollinen; ”sinä saat valtakunnan ja minä perheineni vastineeksi syytesuojan”. Putin ei epäröinyt, eikä Venäjällä sen jälkeen ole ollut vapaita vaaleja.
Putinin kaudella kansalaisten aivopesu ja propagandistinen mielenhallinta on ollut systemaattista ja tehokasta.