Sunnuntaina koin sen minkä moni muukin oululainen. Se tunne, kun huomaa oman pyörän varastetun, on tyhjä ja harmistunut olo, sekä "ei voi olla totta".
Oulussa polkupyörä on monelle tärkeä kulkuväline. Se ei ole vain liikuntaväline tai harrastus, vaan myös arjen sujuvuuden mahdollistaja. Kun pyörä varastetaan kyse ei ole vain omaisuudesta, vaan myös liikkumisen ja itsenäisyyden menetyksestä.
Vuonna 2024 Oulun poliisilaitoksen alueella kirjattiin 1 780 pyörävarkautta, joista suurin osa tapahtui Oulun kaupungissa ja keskustan alueella. Monet pyörävarkaudet eivät edes päädy virallisiin tilastoihin, koska kaikista tapauksista ei tehdä rikosilmoitusta. Voi olla, että ihmiset kokevat ettei asialle kuitenkaan voida tehdä mitään, tai siksi, että pyörän arvo ei ole niin suuri, jolloin ilmoittaminen tuntuisi mielekkäältä. Tämä johtaa kuitenkin siihen, että ongelma jää osin piiloon.
Oma kokemukseni varkauden uhrina oli turhauttava ja harmistunut, mutta samalla opettavainen. Kun tajusin pyöräni kadonneen, kävi mielessä monta kysymystä: Oliko se tarpeeksi hyvin lukittu? Voisiko joku vielä löytää sen? Saadaanko kameravalvonnalla varkaat kiinni?
Asiat lähtivät nopeasti rullaamaan. Bike's Patrullenin ja urheilukollegan avulla sain konkreettista tukea ja neuvoja siitä, miten edetään. He muistuttivat, että yhteisössä piilee voimaa.
Pyöräilijöiden ja nuorten tulisi saada tietoa siitä, kuinka yleistä varkaudet ovat ja miten niitä voidaan ehkäistä. Koulut, nuorisotyö ja paikallinen media voivat olla mukana. Turvalliset ja videovalvotut pyöräparkit sekä mahdollisuus runkolukitukseen ovat keinoja, joita kaupungin tulisi tukea laajemminkin.
Poliisin resurssien ja teknologian käyttöä tulisi kehittää, muun muassa pyörien sarjanumerot voisivat olla osa keskitettyä rekisteriä, ja näin tieto olisi heti viranomaisten käytettävissä. Yhteistyö vakuutusyhtiöiden ja pyöräliikkeiden kanssa on myös tärkeää. Yhdessä voimme tehdä Oulusta entistä turvallisemman paikan pyöräillä.
Maarit Sihvonen
KM, fysioterapeutti, kuntavaaliehdokas (kok.), Oulu