Oulun kaupunki on jo vuosikymmeniä halunnut laajentaa ahtaaksi käynyttä keskusta-aluettaan. Suuntana on ollut milloin Tuira, milloin Lyötyn suunta kuin jopa merikin: kaikille tuttujen kirjaston ja teatterin kylkeen kaavaillaan tornihotellia, joka kulkee merkillisellä työnimellä Terva Tower.
Kaupunkirakennetta tuleekin tiivistää ja tehostaa esimerkiksi luontokadon ehkäisemiseksi, ja oikeastaan mitä tahansa ollaan valmiita jyräämään uusien asuntojen saamiseksi keskustan tuntumaan – paitsi julkisen keskustelun pyhää lehmää: autoilulle varattua tilaa.
Aivan Oulun keskustan tuntumassa on keskustan korttelien kokoinen alue, joka on varattu pelkästään autojen maanpäälliseen pysäköintiin. Vieressä on ramppi Kivisydän-parkkihalliin ja lähistöllä muutama pienempi pysäköintialue. Tontilta on kaiken lisäksi vieläpä merinäköala Rommakonväylälle. Alue tunnetaan nimellä Autoranta, ja tuoreehkosta oululaisesta se vaikuttaa viimeiseltä reliikiltä 1970-luvun autokeskeisestä kaupunkisuunnittelusta.
Lähempi tutkimus paljastaa, että kyseessä on todellakin yksi viimeisistä: vielä 2000-luvun ensikymmenellä myös esimerkiksi nykyiset Finnkinon ja keskustan Technopoliksen tontit ovat olleet lähinnä pysäköintialuetta. Elinkeinoelämän tavoitteet ja kaupungin haaveet uusista asukkaista keskusta-alueella – sekä terve järki – ovat kuitenkin ajaneet täydennysrakentamaan näille tonteille. Miksi Autoranta on siis edelleen pelkkää pysäköintipaikkaa?
Pääasialliseksi motivaattoriksi tuskin käy raha. Pysäköintiruutuja Autorannassa on noin 160. Vaikka alue olisi kokonaan täynnä ja pysäköinti maksullista vuorokauden ympäri, mitä se ei edes ole, kahden euron tuntihinnalla alue tuottaisi päivässä reilut 7 600 euroa. Lienee perusteltua väittää jo ilman suurempia laskelmiakin, että mikä tahansa Rotuaarin kauppakortteleista tuottaa enemmän rahaa. Taloudellisia vaikutuksia on toki muitakin: rohkenen esittää kysymyksen, työllistääkö yksikään keskustakortteli yhtä vähän ihmisiä kuin Autoranta.
Mitä sitten tehdä valtavalla tontilla? Kuten jo aiemmin mainittiin, oikeastaan mikä tahansa käyttötarkoitus olisi parempi, sillä kaupat tai asunnot takuulla toisivat enemmän euroja kaupungin kassaan ja henkilötyövuosia tehtäväksi. Jos eurot edellä -ajattelu ei kiinnosta, voisi paikalle pystyttää esimerkiksi kuntoilu- tai leikkipuiston – kummankaan hyödylliset vaikutukset ihmisille eivät ole rahalla mitattavissa.
Herää varmasti kysymys, minne autot sijoitetaan, jos Autoranta otetaan muuhun käyttöön. Kivisydämessä riittää kuitenkin runsaasti autopaikkoja, ja sinne on kulku aivan torin kulmalta. Torin vieressä on myös paikkoja esimerkiksi torimyyjille tai liikuntaesteisille, joiden on pakko päästä lähelle kohdetta.
Tontin parempaan käyttöön ottamisesta kärsisivät siis lähinnä ne, joiden mielestä autolla tulee päästä kaupungissakin joka nurkan juureen, mutta nykyaikana kaupunkisuunnittelua olisikin tehtävä ihmisten – ei autojen – ehdoilla.
Pauli Keränen
Oulu