Olisi varmaankin aika tarkastella, mikä kulttuuripääkaupunkivuodessa liittyy kulttuuriimme. Tähän saakka on mielestäni täysin unohdettu tuoda esille teemaan liittyvää.
On ehdottomasti lähdettävä historiastamme ja siitä, mikä kaupunkimme on lähtökohtaisesti. Se kuului aikanaan Liminkaan, mutta mitään siihen liittyvää ei ole esitelty kulkijoille ja matkailijoille. Ympäristön paikkojen, jotka ovat liittyneet ja kuuluvat hankkeeseen keskeisesti, tulee olla esillä omilla vahvuuksillaan. Varmasti kaikkia kiinnostaisi nämä yhteydet.
Toinen merkittävä tieto, mistä Oulu tunnetaan maailmalla ja varsinkin Euroopassa, ovat alueen joet. Oulujoki ja sen lohi toivat meille ihmisiä tutustumaan niihin. Kainuun terva oli Euroopan vesiliikenteelle ratkaisevaa.
Meillä oli aikanaan Suomen suurin kauppalaivasto, mutta mitä siitä teemavuotenamme on kerrottu? Terva ja sen kuljetukset olisi huomioitava korostetusti.
Vuoden teemoiksi kuuluisivat ehdottomasti alueen kirjailijat ja koululaitokset. Oulu oli Suomen merkittävä koulutusalue, ovathan kolme presidenttiämmekin saaneet koulutusta meillä.
Taiteilijoita ei voi myöskään ohittaa vuoden teemoissa. Yksi merkittävä taiteilija, joka kuvasi teoksissaan kaupunkia oli Hilkka Inkala. Kotiseutuneuvos Kaarina Niskala ja taiteilija Hilkka Inkala suunnittelivat yhteistyössä kaupungin pienoismallin vuodelta 1938. Se on näytillä museossamme ja on kiinnostava kohde kansainvälisestikin.
Maailmallakin arvostettu arkkitehti Alvar Aalto oli teollisuuteen liittyvien rakennusten ja alueiden suunnittelija. Aallon kohteita tulisi esitellä tiloissa, jotka hän ja hänen toimistonsa suunnittelivat. Asuntorakentaminen keskeisille alueillemme oli näkyvää ja arvostettua.
Oulusta löytyisi paljon hänen kohteitaan, jotka olisivat voineet olla matkailijoille näkyvillä. Lisäksi löytyisi asiantuntijoita, jotka olisivat voineet pitää Aallon arkkitehtuuriin liittyviä tilaisuuksia kaupungissamme.
Nyt olisi vielä mahdollista esitellä Oulun kulttuuria oikeasti näiden teemojen kautta, jotta kävijät saisivat faktaan ja historiaamme liittyviä tietoja kaupungistamme.
Oulun teollistuminen toi kasvua alueelle ja sen vaikutukset näkyvät vieläkin. Snellmanin ja Bergbomin sukujen hallinnoiman kauppalaivastonkin jäämistöistä olisi mahdollista tuoda kaikenlaista esineistöä julkisesti näytille, kuten myös Pikisaareen perustetun konepaja-valimon perustaja- ja omistajasukujen aineistoa.
Kaupungin puistoihin ja luontokohteisiin löytyisi kiinnostusta kaikkialta Euroopasta ja maailmalta. Kulttuuripääkaupungissa mukana olevien kaupungin ulkopuolisten kohteiden kulttuuriset arvot on oltava esillä kaikissa julkaisuissa. Kunnat ja kylät lisäävät kiinnostusta ja arvostusta vuodestamme.
En arvosta tämän vuoden esittelyä ja markkinointia. Se ei anna tutustujalle tarvittavaa tietoa kaupungistamme.
Mauno Heikkilä
eläkeläinen ja kotiseutu- ja kulttuuritoiminta-aktiivi, Oulu