Suomalaisten mielenmaisema synkkenee. Jo pidemmän aikaa ihmisiä on vaivannut eniten terveys- ja vanhuspalvelujen tila. Nyt yhä useampaa huolestuttaa myös työttömyys.
Kansalaisten ajatuksia, tunteita ja mielikuvia selvitti E2 Tutkimus. Vastaavien kyselyjen perusteella on luotu katsaus suomalaisten huoliin, voimavaroihin sekä luottamukseen yhteiskuntaa kohtaan vuodesta 2022 lähtien. Vuosi sitten voimavaransa heikoksi arvioivia oli 17 prosenttia, nyt heitä on 29 prosenttia. Voimavaransa hyviksi arvioivien osuus laski 74 prosentista 61 prosenttiin.
Nyt julkaistussa katsauksessa uutena teemana on suomalaisten suhtautuminen hyvinvointiyhteiskuntaan.
Hyvinvointiyhteiskunta saa suomalaisten laajan tuen. Vastaajista 82 prosenttia katsoo, että Suomi ei saa hylätä pohjoismaista mallia. Silti melkein joka viides hyväksyy väitteen, että osa väestöstä "tippuu kyydistä" kun valtiontaloutta kohennetaan.
Ero miesten ja naisten välillä on selvä. Naisista 11 prosenttia ajattelee näin, kun taas miehistä 24 prosenttia hyväksyy sen, että osa väestöstä voi jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle, jotta valtiotalous saataisiin kuntoon. Erittäin hyvin toimeentulevat ajattelevat näin keskimääräistä useammin.
Puoluekannan mukaiset erot tässä kysymyksessä ovat isoja. Jakoa osittain selittänee oman puolueen hallitusvastuu tai oppositioasema. Puolet perussuomalaisten kannattajista hyväksyy sen, että osa kansalaisista putoaa kyydistä. Kokoomuksen kannattajista joka kolmas on samaa mieltä, mutta keskustan, vihreiden ja etenkin SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajista vain harva kannattaa ajatusta.
Hyvinvointiyhteiskunnasta tarvitaan asiapohjaista keskustelua. Malli sai laajan tuen 1960-luvulla. Silloin puhuttiin hyvinvointivaltiosta, jonka vaikuttavimpia saavutuksia olivat peruskoulu-uudistus ja kansanterveyslaki 1970-luvulla. Vastuuta laajennettiin kunnille, mutta nyt isot muutokset kuten väestökato maaseudulla pakottavat päivittämään hyvinvointiyhteiskuntaa.
Millainen tulevaisuuteensa uskova hyvinvointiyhteiskunta olisi huomenna? E2:n kysely lataa vastuuta liike-elämän johdolle. Julkisessa keskustelussa kansalaisia vaaditaan kuluttamaan, mutta kyselyn perusteella suomalaiset näyttävät odottavan, että yritysjohtajilta tarvitaan rohkeita otteita, jotta Suomen talous saadaan nousuun.
Jos entistä useampi suomalainen arvioi voimavaransa heikoiksi, etunenässä poliitikkojen tulee silloin tarjota arkeen vaikuttavia vaihtoehtoja, jotka luovat nykyistä enemmän toivoa.
Vuoden takainen E2:n katsaus suomalaisten mielenmaisemasta toi esiin, että poliittinen väittely kirvoittaa paljon vihan tunteita. Viha tunnetusti estää järkiperäistä ajattelua eikä kannusta yhteistyöhön tai johda mihinkään yhteiseen hyvään.
Arjen turvallisuus on kiinteä osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Toimiva arki estää ihmisiä käpertymästä omiin lokeroihinsa. Toiveikas yhteisö on valmis myös löytämään hyödyllisiä ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ongelmiin kuten ilmastonmuutokseen ja luontokatoon.