Google on suunnittelemassa Muhokselle ja Kajaaniin datakeskuksia ja ostanut näitä varten Metsähallitukselta 1400 hehtaaria metsämaata. Kunnissa ollaan ymmärrettävästi innoissaan investointisuunnitelmista ja uusista työpaikoista ja edistetään projekteja kaikin mahdollisin keinoin.
Muhoksella on tahtotila luoda vihreän talouden keskittymä kuntaan. Näin tuntuu olevan muuallakin, sillä vihreän siirtymän nimissä nousee uusia hankkeita ympäri pohjoisen kuntia kuin sieniä sateella, mutta tavattoman pirstaleiselta kokonaisuus näyttäytyy.
Miten tässä kasvun hypetyksessä varmistetaan hankkeiden vihreys ja se, ettei lopulta ole kyse ainoastaan lyhytnäköisestä oman alueen elinkeinoelämän edistämisestä?
Mitkä tulevat olemaan lopulliset vaikutukset Suomen luonnolle, hiilinieluille ja -päästöille kaikista näistä hankkeista? Missä on se taho, joka arvioi hankkeiden vaikutuksia laaja-alaisesti ja pitkälle tulevaisuuteen?
Ainoa mikä on tutkimattakin selvää, että nämä hankkeet lisäävät metsäkatoa ja siten hiilinielujen ja -varastojen vähenemistä. Elämme jo valmiiksi tilanteessa, jossa metsäluontomme kärsii uhanalaistumiskehityksestä ja lajikadosta, joka johtuu ankarasta metsätaloudesta ja liiallisista hakkuista.
Samaan aikaan myös Suomen hiilinielut ovat romahtaneet ja tällä hetkellä ne löytyvät ainoastaan Pohjois-Suomen metsistä. Valtiota uhkaa miljardilasku hiilinieluyksiköiden ostamisesta ulkomailta. Metsien hiilinielujen romahduksesta johtuen nimenomaan maankäyttösektorista on muodostunut päästölähde Suomessa.
Tätä vasten on erikoista, että merkittävien investointien, kuten datakeskusten kohdalla, ei yhtiöitä velvoiteta kompensoimaan tulevasta rakentamisesta aiheutuvaa metsäkatoa.
Maassamme on säilynyt talouskäytöltä arvokkaita, vanhoja metsäalueita, jotka on ensiarvoisen tärkeää suojella sekä ilmasto- että monimuotoisuuskriisin edetessä. Näitä metsiä on sekä valtion että yksityisten omistuksessa.
Orpon hallitus aikoi suojella kaikki valtion omistamat vanhat metsät, mutta on nyt vesittämässä lupauksensa asettamalla metsien suojelulle tiukat ja tieteen vastaiset kriteerit, joiden myötä suojeltavaa ei juuri löytyisi ja todellisuudessa luontoarvoiltaan merkittäviä vanhoja metsiä joutuisi talouskäyttöön.
Yksityisomisteisten vanhojen metsien suojelu takkuaa myös, sillä valtion varaamat määrärahat eivät riitä kaikille suojeluun halukkaille tahoille.
Google on maailman suurimpiin kuuluva teknologiajätti, joka luo itsestään kuvaa kestävyyteen pyrkivänä ja ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden huomioivana yhtiönä. Näiden arvojen toteutumista tulisi yhtiöltä vaatia koko hankkeen elinkaaren ajalta, kuten kaikilta vihreän siirtymän hankkeita suunnittelevilta tahoilta.
Metsäkatoa aiheuttavia hankkeita tuleekin hyödyntää yksityisomisteisten vanhojen tai luonnonarvoiltaan merkittävien metsien suojelussa ja ohjata näistä rahaa maa-alueiden hankitaan kompensaation muodossa.
Heidi Niemi