Mennessäni jäteastioille vastassani oli juhlava rivi astioita, seitsemän kappaletta, kaikkiin mahdollisiin tarkoituksiin. Määrä tuntuu ylimitoitetulta taloyhtiömme tarpeisiin nähden. Talossamme on vain kuusi asukasta, joista yksi asustelee enimmäkseen muualla ja kolme on eläkeläisiä. Jätettä ei kerry kovin paljon, joten tuhat litraa vetävät seitsemän astiaa tuntuu paljolta.
Meillä on ollut vain kolme astiaa, joista vain sekajäteastia on tullut täyteen. Biojäte- ja lehtipaperiastiat ovat aina olleet vajaita. Lajitelluille jätteille on 500 metrin päässä keräyspiste, jonne olen vienyt muovijätteet. Kartonki-, lasi- ja varsinkin metallijätettä tulee vähän.
Kun jätteiden lajittelu menee tarkaksi, mitä pannaan suureen sekajäteastiaan puutarhajätteiden lisäksi? Ehkä sekalaisia pakkausjätteitä, joissa on muun muassa alumiinia.
Talvella lumenauraajat ovat tottuneet pukkaamaan lunta tontillemme. Jäteastioiden ympärille täytynee rakentaa suoja-aita.
Jätteidenkuljetusfirmallehan on aivan sama minkä verran jätettä tulee, sillä me asukkaathan maksamme lystin. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa lisää ympäristösaastetta. Onkohan kukaan taloussuunnittelija laskenut uudistuksen kustannuksia?
Vapaan markkinatalouden yleensä oletetaan lisäävän tehokkuutta. Todellisuudessa se pyrkii minimoimaan toimijoiden kustannuksia. Seurauksena aina on asiakkaiden palvelumaksujen nousu, ja heidät pannaan matkustamaan pitempiä matkoja omalla kustannuksellaan.
Tästä selvin esimerkki on postipalvelut. Toimijoita on lähes 20, mutta palvelut ovat hajonneet niin, että yli 20 000 asukkaan Haukiputaalla ei ole enää ainuttakaan postin toimipistettä, vaan asiakkaat joutuvat tekemään jopa 40 kilometrin matkoja.
Jätehuollon lisäksi omakoti- ja rivitaloasukkaille on jatkuvasti tullut uusia maksuja, esimerkiksi energia- ja muut todistukset. Energiatodistuksessa on se kummallisuus, ettei suora sähkölämmitys ole paras lämmitystapa, vaikka se hoidetaan puhtaalla energialla.
Varsinainen Suuri Puhallus on sähköpörssi, jonka avulla energiayhtiöt keräsivät lyhyessä ajassa 80 miljardin euron voitot – siis meiltä kansalaisilta. Siinä olisi oikea tulolähde vuoden 2024 valtion talousarvion tasapainottamiseen ilman, että köyhiä tarvitsisi kyykyttää.
Markku Karppinen
Haukipudas