Uusi hyvinvointialue aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa, mutta eri tahojen käytössä olevien tietojärjestelmien yhtenäistämisessä kestää vuosia. Aivan hetkessä erilaiset järjestelmät eivät sujahda samaan muottiin.
– Lyhyesti sanottuna tämä on ihan mahdoton kokonaisuus. Meillä on satoja erilaisia järjestelmiä, jotka pitäisi pystyä jollakin aikataululla yhtenäistämään. Kovasti on töitä suunnitteilla, Ilkka Haataja toteaa.
Hän työskentelee Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana. Lisäksi hän toimii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ICT-vastuuvalmistelijana.
Kiireisimmät asiat ratkottava ensin
Kerralla ei ole mahdollista saada valmista jälkeä. Haatajan mukaan ensin keskitytään niihin toimiin, joilla varmistetaan, että hyvinvointialue pystyy toimintansa suunnitellusti käynnistämään. Sen lisäksi on olemmassa pidemmän aikavälin suunnitelma.
Hyvinvointialueen tarpeiden osalta järjestelyt ovat jo vauhdissa. Haataja kertoo, että pohjana tullaan käyttämään erikoissairaanhoidon puolelta tuttua Esko-järjestelmää. Se tullaan kehittämään muun muassa perusterveydenhuollon ja suun teveydenhuollon käyttöön.
– Tämä kokonaisuus ei kuitenkaan ehdi valmiiksi vielä ensi vuoden vaihteeseen mennessä. Sen aikataulu on tuolla vuoden 2023 lopussa. Meidän pitää ratkaista ja kehitellä väliaikaisesti toimintamalleja, jotta hyvinvointialue pystyy aloittamaan, Haataja aikatauluttaa.
Järjestelmien yhtenäistämisen ohella terveydenhuollossa varaudutaan jatkuvasti erilaisiin poikkeustilanteisiin.
– Se on jokapäiväistä työtä. Riskien arvioinnin lähtökohta on, että palvelut täytyy pystyä järjestämään, jotta ne ovat luotettavia, Haataja huomauttaa.
Järjestelmissä valtava kirjo
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on kaikkiaan 19 sotepalveluiden järjestäjää ja lisäksi kaksi pelastustoiminnan järjestäjää. Niillä kaikilla on käytössä omat tietojärjestelmänsä, jotka ovat keskenään erilaisia.
– Yhtenäistäminen on useamman vuoden työ. Jokainen järjestelmä täytyy erikseen siirtää ja ottaa käyttöön, Haataja toteaa.
Esko-järjestelmä, jota hyvinvointialueelle nyt sorvataan, on koettu erikoissairaanhoidon parissa toimivaksi. Järjestelmää kehitetään yhdessä sen käyttäjien kanssa.
– Erikoissairaanhoidon ammattilaiset ovat arvioineet sen hyväksi. Se on myös voittanut, kun on mitattu käyttötyytyväisyyttä. Se on ollut useana vuonna kärjessä, Haataja kertoo.
Epäonnistuneita ratkaisujakin Suomessa on nähty. Uudellamaalla käytössä oleva tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä Apotti on saanut osakseen rankkaa kritiikkiä. Työntekijät moittivat sen hitautta, joka aiheuttaa jonojen kasvua. Järjestelmän on arvioitu jopa vaarantavan potilasturvallisuutta. Myös sen kustannukset ovat nousseet reilusti arvioidusta, jopa kaksinkertaistuneet.
Haatajan mukaan Eskon kehittäminen on puolestaan hyvin kustannustehokas ratkaisu. Apottiin verrattuna kustannushyödyt ovat huomattavia.
Esko on alun perin kehitetty Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Sen elinkaari ulottuu jopa 20 vuoden taakse.
Vuoden 2020 alussa se yhtiöitettiin. Esko Systems Oy:n omistavat tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Oulun kaupunki, 2M-IT Oy, Kainuun sote, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite, LapIT Oy ja Istekki Oy.
