
Ruotsi saattaa vielä kiriä aikataulussa Suomen rinnalle Nato-päätöksessä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kävi Tukholmassa kertomassa, että Suomen Nato-päätös syntyy viikoissa.
Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson linjasi, ettei usko Ruotsin odottavan syyskuun valtiopäivävaalien yli.
– Meillä on vaalit syyskuussa, joten haluamme keskittyä niihin myöhemmässä vaiheessa vuotta, hän sanoi pääministerien yhteisessä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Tiedotustilaisuuden alla Svenska Dagbladet kertoi Anderssonin haluavan, että Ruotsi hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä tänä vuonna. Lehden puoluelähteistä saamat tiedot kertovat, että sosiaalidemokraattien johto on tehnyt asiasta päätöksensä.
Anderssonin tavoite on jättää Ruotsin jäsenyyshakemus Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuun lopussa, lehti kertoi.
Ruotsin pääministeri ei tiedotustilaisuudessa vahvistanut tietoa, että hän olisi jo päättänyt Nato-jäsenyyden tavoittelusta, vaan sanoi, että asiaa pitää vielä analysoida tarkasti ja hakea Ruotsin turvallisuuden kannalta parasta ratkaisua.
Sosiaalidemokraateilla avaimet käsissään
Keskustelu Nato-jäsenyydestä on Suomessa edennyt pitemmälle kuin Ruotsissa, jossa puolueet käyvät parhaillaan turvallisuuspoliittista pohdintaansa parlamentaarisessa analyysiryhmässä. Loppuraportti on määrä esitellä viimeistään 31. toukokuuta. Andersson totesi, että aikataulu voi kyllä aikaistua.
Ruotsissa ratkaisun avaimet Nato-hakemuksesta on hallituspuolue sosiaalidemokraateilla, jotka ovat perinteisesti pitäneet kiinni liittoutumattomuuslinjasta.
Aftonbladetin mukaan puolue on kutsunut koolle ylimääräisen puoluehallituksen kokouksen 24. toukokuuta, joka voi tehdä uusia linjauksia.
Sosiaalidemokraateilla on voimassa oleva puoluekokouslinjaus, joka torjuu Nato-jäsenyyden, mutta puoluehallituksella on valtuudet muuttaa puolueen suuntaa.
Aiemman kyselyn mukaan ruotsalaisten enemmistö, 63 prosenttia, kannattaa Nato-jäsenyyttä, jos Suomikin liittyy.
Ruotsin ja sosiaalidemokraattien perinteistä liittoutumatonta linjaa ovat vaalineet muun muassa entiset pääministerit Göran Persson ja Stefan Löfven. Löfven sanoi äskettäin Yleisradiolle, ettei usko Nato-jäsenyyden olevan oikea valinta Suomelle tai Ruotsille.
Persson sanoi Ruotsin TV4:n haastattelussa, ettei Ruotsin tule liittyä Natoon riippumatta siitä, mitä Suomi tekee. Persson asettui näin ollen tässäkin asiassa eri linjalle kuin vanha kiistakumppaninsa, Suomen EU-jäsenyyden alkuaikojen pääministeri Paavo Lipponen (sd.), joka otti Demokraatissa kantaa jäsenyyden puolesta.
– Olisi kaikin puolin välttämätöntä, että sekä Suomi että Ruotsi liittyisivät tänä vuonna Natoon, Lipponen kirjoitti.
Pääministerin tapaamispäivä ei ollut sattumaa
Ei ollut sattumaa, että pääministerien tapaaminen osui samalle päivälle, kun Suomessa hallitus julkaisi turvallisuusselontekonsa, joka luettelee useita hyötyjä Nato-jäsenyydelle. Siinä myös todetaan, että puolustusliitto Ruotsin kanssa ei olisi Nato-jäsenyyteen verrattavissa oleva tai sitä korvaava järjestely.
Marin pitää toivottavana, että Suomi ja Ruotsi voisivat tehdä samanlaiset Nato-ratkaisut samanlaisessa aikataulussa.
– Meidän läheinen yhteytemme ja yhteistyömme jatkuu. Mutta jos minulta kysytään, niin toivoisin, että me tekisimme samankaltaiset valinnat samankaltaisessa aikataulussa koko alueellamme. Mutta Ruotsi tekee omat päätöksensä.
Hän kuitenkin korosti, ettei maiden ole mitenkään välttämätöntä päätyä samaan lopputulokseen tai tehdä päätöstä samassa aikataulussa.
Suomen päätös on syntymässä nopeasti, hän ennakoi.
– Prosessi on nopea, ja se tapahtuu viikoissa, Marin sanoi selostettuaan ensin selonteon käsittelyä.
Marin sanoi Suomen olevan valmistautunut siihen, että Venäjä pyrkii erilaisin "ilkeyksin" vaikuttamaan Suomen päätöksiin.
Hallituksen tuoreen selonteon mukaan Suomen ja Ruotsin tiivis yhteistyö mahdollisten liittymisprosessien aikana olisi tärkeää. Samanaikaiset liittymisprosessit voisivat myös helpottaa varautumista ja vastaamista Venäjän mahdolliseen reaktioon.
Muokattu 13.4.2022 kello 18.55: Päivitetty juttua kauttaaltaan uusilla tiedoilla.