Marianne Juntusen on vaikea keksiä, mikä edistäisi maailmanlaajuista asennemuutosta paremmin kuin opettajien kouluttaminen planeetan rajoista, tuotteiden elinkaarista ja ratkaisukeskeisestä toiminnasta.

Kuva: Niko Länsiö

Ennen Marianne Juntusta olisi ollut vaikea kuvitella löntystämässä hitaasti paljasjalkakengissä Pyhän tuntureita lävistävän Isokurun pohjalla. Energiselle suorittajalle itsearvostus lähti siitä, että tekee mahdollisimman paljon: harrastaa kalliokiipeilyä ja vapaalaskua, kirjoittaa väitöskirjan, on opettaja, eläinoikeus- ja ympäristöaktivisti, hakee eduskuntaan, hoitaa omaa hevosta, hankkii lapsia, perustaa startupin.

Juntunen luuli, että mikään ei voisi häntä pysäyttää.