Ylioppilaat: Ou­lu­lai­nen Lauri Lohi kertoo, miten hän kir­joit­ti täydet pisteet äi­din­kie­len ko­kees­ta

Unelma Hietasaaressa: Ou­lu­lais­per­he re­mon­toi vanhan puu­ta­lon oman nä­köi­sek­si

Valmistuneet: Ou­lu­lai­nen kuk­ka­kaup­pay­rit­tä­jä myy tänä vii­kon­lop­pu­na lähes tuhat ruusua – lue, miten kukan saa säi­ly­mään pi­dem­pään

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Maa­ta­lous enemmän ener­gia­ta­lou­teen – kunhan löy­däm­me sopivan vil­je­ly­kas­vin, maa­ta­lous voi meil­lä­kin ke­hit­tyä

Huoli luonnonpuun riittävyydestä ja luonnonmetsien hiilinieluista on tänään sitä luokkaa, että maatalouden tuottaman peltohakkeen kysynnälle tulee Pohjois-Pohjanmaalla tarve.

Sata vuotta sitten ei ollut fossiiliöljyllä käyviä autoja eikä maatiloilla traktoreita. Hevosilla kynnettiin, muokattiin, korjattiin ja kuljetettiin.

Energiansa hevoset saivat maatalouden pelloilta, heinänä tai kaurana. 1900-luvun alussa peltoalastamme 30 prosenttia tuotti hevosten rehuenergiaa. Se oli aidosti uusiutuvaa energiaa, mistä ei tullut haitallisia hiilidioksidipäästöjä.

Vuonna 1911 saksalainen koneinsinööri Rudolf Diesel kertoi kokeesta, jonka hän oli tehnyt keksimällään uudella moottorilla. Diesel oli ruiskuttanut moottorin sylinteriin kasveista puristettua öljyä. Kasviöljy oli syttynyt ja Dieselin moottori käynnistynyt.

Diesel aavisti heti, mitä mahdollisuuksia hänen keksintönsä toisi. ”Vaikka kasviöljyn käyttö moottorissani voi näyttää vielä tulevaisuuden unelmalta, ennustan vakaassa uskossa, että tämä voi helpottaa maatalouden kehittymistä niissä maissa, joissa öljykasveja voi viljellä” Diesel ennusti.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.