Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt maakuntalentojen ostorahoituksen lopettamista vuoden 2028 jälkeen. Matkustajaa kohden valtio tukee noin 65–190 eurolla. Maakuntakenttien ylläpito aiheuttaa myös Finavialle noin 20 miljoonan euron tappiot. Ministeriö on budjetoinut maakuntalentoihin noin 38,5 miljoonaa euroa sopimuskaudelle 03/2026–02/2028.
Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Suomen kilpailuedun menettämisen Euroopan ja Aasian välisten lentojen solmupisteenä. Suomen lentoliikenteen kehitys on ollut heikompaa kuin Euroopassa yleisesti, joka heikentänyt lentokenttien tulovirtaa. Samalla päästösääntely on aiheuttanut teknologisen murroksen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön, joiden hinnat ovat korkeat ja näin nostaneet kustannuksia.
Muutokset ovat pakottaneet etsimään rakenteellisia ja rahoituksellisia vaihtoehtoja. Ratkaisuksi ministeriö on ehdottanut, että lentoliikenteen jatkuvuudesta hyötyvien maakuntien tulisi itse osallistua rahoitukseen vuoden 2028 jälkeen. Samalla selvitetään lentoasemaverkostoa ja myyntilistalle saattavat joutua kentät, jotka tukeutuvat pelkästään valtion ostolentoihin. Toisin sanoen ministeriö on siis valmis myymään osan väyläverkkoa.
Kattava maakuntalentokenttien verkosto on turvallisuuden, elinvoiman, huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen sekä matkailuyritysten kannalta merkittävä. Alueiden saavutettavuus mahdollistaa koko Suomen asuttuna pysymisen. Kolmen tunnin saavutettavuus on maakunnille elinehto investointien saamiseksi alueella.
Suomen liittyminen Natoon lisäsi sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä. Siviililentokenttien säännöllinen lentoliikenne pitää lentokenttieninfrastruktuurin kunnossa ja toimintavalmiina myös sotilaskäyttöön. Jos ostolentoliikenne lopetetaan, niin kentät suljetaan ja kiitoradat ja rakennukset rapistuvat käyttämättömänä nopeasti. Tällöin menetetään varakenttien operatiivinen käyttömahdollisuus ja toimintojen hajauttamisen mahdollisuuksia.
Suomen harvaan asuttu Pohjois- ja Itä-Suomi tarvitsee muun muassa kriisien varalle turvallisuuden ylläpitämiseksi riittävän lentoasemaverkoston. Tällä varmistamme riittävän suorituskyvyn viranomaisten, pelastushenkilöstön ja kriittisen materiaalin siirtämiseen alueelle tarvittaessa. Lentoasemaverkosto mahdollistaa myös huoltovarmuuskriittisten yritysten yhteydenpidon Helsinkiin ja sen kautta maailmalle. Lisäksi lentoyhteydet mahdollistavat teollisuuslaitosten nopean varaosien saamisen.
Pääkaupunkiseudulta käsin maakuntakentät ja maakuntalennot eivät välttämättä näytä niin merkitykselliseltä kuin ne näyttävät maakunnasta käsin. Alueille tehtävät investoinnit edellyttävät saavutettavuutta, joka merkitsee investoijalle sijoitusympäristönä luottamusta, jatkuvuutta ja mahdollisuuksia. Maakuntalentojen jatkuvuus on varmistettava vähintään 5–10 vuoden ajalle kerrallaan. Alueen saavutettavuus on elinvoiman, huoltovarmuuden ja turvallisuuden lisäksi myös alueitten välinen tasa-arvokysymys. Miten kasvua Pohjois- ja Itä-Suomeen syntyy, jos kasvun eväät viedään heti alkuun?
Jaakko Perhovaara
(kok.), Kajaani