Vehnä on ollut aina ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Maailmanpolitiikan keskiössä vehnä oli edellisen kerran 1980-luvulla. Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Pellot olivat olleet yhteisomistuksessa 70 vuoden jakson. Sitkeästi yritetty kommunistinen maatalous ei ollut ruvennut toimimaan.
Vuonna 1984 Neuvostoliiton oli ostettava 28 miljoonaa tonnia ulkomaista vehnää. Maailmankaupan kysyntään vastasi Yhdysvallat. Se toi vientimarkkinoille vastaavasti 39 miljoonaa tonnia. Epäonnistunut kolhoosimaatalous on perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui. Se tapahtui lopulta vuonna 1991.
Uuden vallan aikana Venäjä joutui aluksi jatkamaan vehnän tuontia. Vuosituhannen vaihteessa tapahtui merkittävä käänne. Kolhoosipellot olivat muuntuneet yksityistalouden yhtiöpelloiksi. Pellot olivat alkaneet tuottaa. Venäjä siirtyi vehnän tuojasta vehnän viejäksi.
2010-luvun alussa Venäjä eteni maailmankaupassa viejien kärkikolmikkoon, Yhdysvaltain ja Euroopan unionin rinnalle. Vuonna 2016 Venäjä otti kolmikon johtopaikan. Sen nettovienti oli 27 miljoonaa tonnia, Yhdysvaltain 25 ja Euroopan unionin 22 miljoonaa tonnia.
Seuraavien vuosien kasvulukemat vahvistivat asetelman. Vuonna 2017 Venäjä vei vehnää jo 41 miljoonaa tonnia. USA vei 20 ja EU 17 miljoonaa tonnia. Pääsuunta on jatkunut. Yhdysvaltain maatalousministeriön maaliskuussa 2023 päivitetty laskelma ennustaa, että Venäjä tulisi kaudella 2022/23 viemään vehnää uuden ennätyksensä 43,5 miljoonaa tonnia. USA:lle ennuste on vain 17,8 ja EU:lle vastaavasti 28,0 miljoonaa tonnia.
Viennin ykkössarjaan oli viime vuosina nousemassa myös Ukraina, yli 20 miljoonan tonnin viennillään.