Voimanosto: Al­zhei­me­rin tauti py­säyt­ti kem­pe­le­läi­sen voi­ma­mie­hen

Kaleva live: Katso suora lähetys U20 Kär­pät-Luk­ko-ot­te­lus­ta

Luitko jo tämän: Ohi­juok­su­tus rikkoi asuk­kai­den ve­si­put­ket, For­tu­mil­ta pe­nä­tään vas­tuu­ta

Maa­han­muut­to­vi­ras­to: Vas­taan­ot­to­jär­jes­tel­mäs­sä tällä het­kel­lä enemmän ihmisiä kuin koskaan – yli 37 000 hen­ki­lös­tä suurin osa Uk­rai­nas­ta

Venäjän hyökkäystä Ukrainasta paenneet jättäneet yli 35 000 tilapäisen suojelun hakemusta. Noin kolmasosa ukrainalaisista on lapsia.

Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä yli 37 000 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kertoo maahanmuuttovirasto. Tätä ennen vastaanottojärjestelmässä eniten asiakkaita oli vuonna 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

Venäjän hyökkäystä Ukrainasta paenneet ihmiset ovat 4. elokuuta mennessä jättäneet 35 074 tilapäisen suojelun hakemusta. Tilapäistä suojelua hakevista ja saavista huomattava osa on lapsia äiteineen. Lapsien osuus tulijoista on noin kolmannes.

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen on tullut myös lapsia ilman huoltajaansa. Pääosa lapsista tulee kuitenkin sukulaisten tai perheystävien kanssa.

Vastaanottokeskusten määrää on lisätty Venäjän hyökkäyssodan alettua. Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa 77 vastaanottokeskusta, keskusten sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä, sekä lisäksi kahdeksan alaikäisyksikköä. Suomessa oli 20 vastaanottokeskusta ja seitsemän alaikäisyksikköä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

– Lähtökohta on, että vastaanottokeskuksia perustetaan ja pidetään yllä tarvetta vastaava määrä. Vastaanottokeskuspaikkojen tarve kuitenkin vaihtelee useista syistä, vastaanottoyksikön tulosalueen johtaja Olli Snellman kertoo viraston tiedotteessa.

Maahanmuuttovirasto korostaa tiedotteessaan, että vastaanottokeskuspaikkojen tarpeeseen vaikuttaa majoitusta tarvitsevien tilapäistä suojelua hakevien tai saavien henkilöiden määrän lisäksi myös tilapäistä suojelua saavien henkilöiden mahdollinen poistuminen Suomesta tilapäisesti tai pysyvästi.

Viraston mukaan tyhjiä ja tarpeen mukaan käyttöön otettavia majoituspaikkoja on myös hyvä olla koko ajan jonkin verran. Lisäksi on tärkeää olla mahdollisuuksia laajentaa keskusten toimintaa, jotta valmiutta vastata tarpeeseen nopeasti on olemassa. Valmiutta perustaa aivan uusia vastaanottokeskuksia tarvitaan jatkuvasti.

– Esimerkiksi lähitulevaisuudessa kausityösesongin loppuminen voi tuoda jonkin verran tarvetta vastaanottokeskusmajoitukselle. Ensi keväästä lähtien taas on odottavissa, että nyt vastaanottojärjestelmän piirissä olevia tilapäistä suojelua saavia henkilöitä siirtyy laajemmin vastaanottojärjestelmästä pois kuntiin, Snellman kertoo.

Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Oulussa, Helsingissä sekä Lappeenrannan Joutsenossa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset.

Tilapäistä suojelua hakeneet tai saavat ovat kirjoilla vastaanottokeskuksissa, vaikka asuisivat yksityisessä tai kunnan tarjoamassa majoituksessa. Maahanmuuttoviraston mukaan suurin osa, 65 prosenttia, suojelua saavista tai hakeneista asuu tällä hetkellä vastaanottokeskuksen ulkopuolella.

Tilapäistä suojelua hakenut tai saava voi saada vastaanottokeskuksesta vastaanottopalveluja, joita ovat esimerkiksi terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut.