Oulun yliopisto jalkautui keskiviikkoiltana 4. helmikuuta Oulun keskustaan. Yliopiston Eudaimonia-instituutti operoi kirjasto Saareen tilaisuuden, jonka aiheena oli turvallisuusjärjestelmiä haastava väite: "Suomi on muuttunut militaristiseksi".
Kärjekäs lause houkutteli Pakkala-salin täyteen. Kaleva lähetti keskustelun verkkosivuillaan, jossa se on katsottavissa edelleen.
Puolesta & vastaan -väittelyn idea on kansainvälistä lainaa. Kaksi kahden hengen joukkuetta kamppailee annetun väitteen puolesta tai sitä vastaan. Yliopiston hengen mukaisesti hyvä väittely perustuu tutkittuun tietoon ja argumentoijat perustelevat sanomansa.
Väittely militarismista oli asiallinen ja korkeatasoinen. Yhtä mieltä oltiin ainakin siitä, että jo perustuslain mukaisesti Suomi tarvitsee puolustusvoimia, eikä maanpuolustus tarkoita militarismia.
Jos Suomen väittää muuttuneen militaristiseksi, ei tarvitse kyseenalaistaa sotilaallista varustautumista maan itsenäisyyden lukkona. Valtion turvallisuuspolitiikan keinot jakaantuvat diplomatiaan ja sotilaalliseen pelotteeseen. Diplomatia on ensisijaista. Jos maa joutuu sotaan, se on epäonnistunut diplomatiassa.
Suomessa maanpuolustuksella on kansa tuki. Armeijamme rakentuu yleiseen asevelvollisuuteen, joka koskee vain miehiä. Joidenkin mielestä sen ulottaminen naisiin saattaisi merkitä jonkinlaista kansankunnan militarisointia.
Suomen vieressä Venäjä on yksiselitteisesti sotilasvaltio ja tällä hetkellä äärimmäisen militaristinen. Siellä isänmaallis-sotilaallista koulutusta annetaan jo koululaisille. Suomessa tuskin sellaista haluaa kukaan, sillä lasten sotilaallistaminen tarkoittaisi militarismia.
Militaristisen ilmapiirin Euroopassa lisääntyi kevättalvella 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sotilaat ilmestyivät televisiokanaville kommentoimaan sodankäyntiä. Näkyvyyttä saaneita sotilaita eteni poliittisiksi päättäjiksi. Suomen eduskunnassa on nyt sotilaita enemmän kuin aikaisemmin.
Voidaan kysyä, miten paljon puolustushallinnon valta on lisääntynyt Suomessa – olkoonkin, että vallankäyttö on ammattimaista ja asiallista. Piikki asehankinnoille on joka tapauksessa auki. Kun edetään vauhdilla, saattaa kyyti johtaa vauhtisokeuteen. Kokonaisturvallisuudella tai huoltovarmuudella perustellaan nyt miltei jokaista päätöstä.
Suomi eteni kiivaalla aikataululla sotilasliitto Naton jäseneksi. Yhdysvaltojen suhde Natoon muuttui yllättävästi Donald Trumpin johdolla. Liittouman oletettu rooli Suomen ja koko Euroopan turvallisuuden takaajana kääntyi epävarmaksi.
Presidentti Alexander Stubb sanoi valtiopäivien avajaisissa suoraan, että USA:n arvot ovat erilaiset kuin Suomella. Etäisyyttä liittolaiseen on syytä ottaa, mutta samalla tulee tiedostaa riippuvuudet ja niiden hyödyt ja haitat.
Toisen maailmansodan jälkeinen sopimuspohjainen maailmanjärjestys oli pienen valtion etu, mutta nyt jyllää voimapolitiikka. Valitettavasti se näyttäytyy militaristisena, kun asioiden uskotaan ratkeavan sodilla.