Luonto: Raakun suojelu sai mil­joo­na­ra­hoi­tuk­sen, sim­pu­koi­den et­sin­tään kou­lu­te­taan raak­ku­koi­ra

Formula 1: Ana­lyy­si: Lando Norris maksoi kovan hinnan uh­ka­pe­lis­tään Sotshin F1-ki­sas­sa

Lin­nan­maal­la huolta ja synkkiä nä­ke­myk­siä kes­kus­ta­kam­pus­hank­keen vai­ku­tuk­sis­ta – Oulun kau­pun­ki vit­kut­te­li ty­ly­tys­pa­pe­rei­den luo­vut­ta­mi­ses­sa

Joukko Linnanmaan kiinteistönomistajia ja muita toimijoita vastasi kaupungin pikakyselyyn ja esitti osin napakkaa kritiikkiä.

Oulu
Linnanmaan toimijat kommentoivat keskustakampushanketta huhtikuussa. Arkistokuva.
Linnanmaan toimijat kommentoivat keskustakampushanketta huhtikuussa. Arkistokuva.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Oulun yliopiston Raksilaan haikailema keskustakampus vähintäänkin arveluttaa monia Linnanmaan toimijoita.

Tämä käy ilmi vastauksista, joita toimitettiin Oulun kaupungille, kun se oli esittänyt kimpun kysymyksiä joukolle Linnanmaan ja Teknologiakylän kiinteistönomistajia ja muita toimijoita.

Vastaukset annettiin ennen kuin kaupunginvaltuustolle esiteltiin vajaa kuukausi sitten yliopiston, Arinan ja Keskon yhteiseksi muotoutuneen hankkeen suunnitteluvarausselvitystä.

Yliopisto tekee päätöksensä itsenäisesti, mutta valtuusto sanoo keskustakampuksen toteutumisesta viimeisen sanan, sillä kaupunki omistaa maan ja päättää kaavoituksesta. Julkisesta keskustelusta on käynyt ilmi, että monet pohtivat yliopiston mahdollisen muuton vaikutuksia kaupunkiin marketaluetta laajemminkin.

Toistuvana puheenaiheena niin päättäjien kuin muidenkin keskuudessa on ollut Linnanmaan tulevaisuus.

Linnanmaan keskeisten toimijoiden näkemyksiä valtuutetuille ei kuitenkaan annettu, kun suunnitteluvarausselvitystä käsiteltiin suljetussa valtuustoseminaarissa ja julkisessa kaupunginvaltuuston kokouksessa 26. huhtikuuta.

Oulun kaupungin asemakaavapäällikkö Kari Nykänen kertoi kokouksessa, että hän oli esitellyt vastauksia tiivistetysti valtuutetuille aiemmin samana päivänä järjestetyssä seminaarissa.

– Olen omavaltaisesti niitä lyhentänyt tuohon valtuustoseminaariin, jonka johdosta en niitä sitten tässä yhteydessä käy tarkemmin avaamaan, hän sanoi.

Jos oli valtuutetuille esitelty lyhennetty versio vastauksista, julkisessa valtuustokokouksessa esitetty tiivistelmä jäi parhaimmillaankin ylimalkaiseksi.

Forum24 sai vastausasiakirjat tietopyynnöllä. Kaupunki toimitti asiakirjat viivyteltyään asiassa julkisuuslain vastaisesti yli kaksi viikkoa.

Huoli tulevasta

Kaupungin esittämissä kysymyksissä pyydettiin näkemyksiä keskustakampushankkeen aiheuttamista uhista ja mahdollisuuksista Linnanmaan alueella. Vastauksia pyydettiin niin sanotulta Linnanmaan kehittämisen työryhmältä.

Forum24:n saamien asiakirjojen perusteella näkemyksiään esittivät Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY), Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK), Oulun ammattikorkeakoulu, VTT, valtion kiinteistöyhtiö Senaatti ja Technopolis.

Useissa vastauksissa toistuu huoli Linnanmaan tulevaisuudesta siinä tapauksessa, että yliopisto siirtää osan toiminnoistaan Raksilaan.

– Huomion ja resurssien keskittäminen keskustakampuksen toteutukseen voi viedä resursseja Linnanmaan alueen innovaatiokeskittymän kehittämiseltä, liiketoiminta-alueen johtaja Tua Huomo VTT:ltä toteaa vastauksessaan.

Huomon mukaan VTT:llä ei ole kuitenkaan suunnitelmia poistua Linnanmaalta.

Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtajan Mauri Sahin allekirjoittamassa vastauksessa peräänkuulutetaan realismia.

– Uhkana on, että mikäli Linnanmaan alueen maankäytön kehittämistä ei tarkastella tässä uudessa päivittyneessä tilanteessa uudelleen, Linnanmaan kehittyminen ei saa realistisia mahdollisuuksia lähteä toteutumaan, Sahi kirjoittaa.

OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä on omassa lausunnossaan samoilla linjoilla.

– Uhkakuvina näemme, että alueen kehityshankkeet ja tahtotila alueen kehittämiseen pysähtyy tai hidastuu kohtuuttoman pitkäksi aikaa.

Kehitys seis?

Vastaajista kriittisimmin keskustakampushankkeeseen suhtautuu Technopolis, joka kasvoi yliopiston kupeesta pörssiyhtiöksi, kunnes päätyi pari vuotta sitten brittiyhtiö Kildaren omistukseen.

Technopoliksen Oulun toimintojen johtaja Marko Lind esittää vastauksessaan uhkakuvan, että seuraukset voivat olla Oululle merkittävästi Linnanmaan alueen näivettymistäkin laajemmat.

– Oulun asema teknologian hotspotina on ollut vuosikymmeniä kyseenalaistamaton, ja syystä. Se, että yritykset ovat keskittyneet Linnanmaan alueelle, on luonut Ouluun vankan pohjan yrittäjyydelle, yrittämiselle ja onnistumisille, Lind kirjoittaa.

Hänen mukaansa kaiken pohjana on ollut yliopiston, julkisen sektorin ja yrityskentän yhteistyö.

– Yliopiston pilkkominen luo särön tähän yhteistyöhön, joka voi pahimmillaan johtaa Oulun kehityksen hidastumiseen tai jopa loppumiseen.

Ei silkkaa synkistelyä

Pelkkää maailmanlopun maalailua vastauksissa ei ole. Mahdollisuuksiakin nähdään, mutta toimenpiteittä niiden ei uskota toteutuvan.

Esimerkiksi OYY katsoo, että Linnanmaalla on kehittämismahdollisuuksia, vaikka yliopisto siirtyisi sieltä kokonaankin muualle.

– Oleellista olisi, että mikäli kampushanke Raksilaan etenee, virkamiesten ja valtuuston tulisi luoda Linnanmaan alueelle täysin uusi kehitysstrategia, jota lähdettäisiin toteuttamaan näistä uusista lähtökohdista.

Myös Senaatin Sahin mukaan aluetta voidaan kehittää monimuotoiseksi ja elinvoimaiseksi uudessakin tilanteessa. Hän vaatii, että alueen kehittäminen kaavarunkotöineen on avattava uudelleen välittömästi ja ”aidossa ja avoimessa yhteistyössä kaupungin ja kaikkien alueen maanomistajien sekä muiden sidosryhmien kanssa”.

– Kaupungin laatimassa Linnanmaan alueen kaavarungossa oli osoitettu epärealistisen laajat aluevaraukset opetus- ja tutkimustoimintaa sekä työpaikkoja varten, Sahi tylyttää.

Linnanmaan ja Kaijonharjun kehittämistä epävirallisesti ohjaava kaavarunko hyväksyttiin pari vuotta sitten. Siinä alueen työpaikkojen laskettiin kaksinkertaistuvan.

Ei mitään hoppua

Oulun kaupunki edellytti, että keskustakampushankkeesta tulee toimittaa 31. maaliskuuta mennessä tarkempia tietoja. Jotain tuolloin ilmeisesti toimitettiinkin, sillä kokousasiakirjojen mukaan yliopisto oli juuri tuona päivänä saanut selvityksensä valmiiksi.

Yle uutisoi 7. huhtikuuta, että yliopisto oli "toimittanut kaupungille alustavan suunnitelman Raksilaan mahdollisesti siirtyvistä toiminnoista".

Forum24 teki suunnitelmasta tietopyynnön 8. huhtikuuta. Siihen tai kaksi viikkoa myöhemmin lähetettyyn asiaa koskevaan muistutukseen kaupunki ei ole edelleenkään reagoinut automaattista vastaanottokuittausta kummemmin.

Valtuustolle ja julkisesti myöhemmin esitelty suunnitteluvarausselvitys on päivätty 20. huhtikuuta, joten kyseessä ei ole sama asiakirja.

Julkisuuslain mukaan pyydetyt tiedot tulisi saada kahdessa viikossa. Erityisen työläissäkin tapauksissa aikaa on korkeintaan kuukausi.

Kaupungin toiminta sekä edellä mainitussa että Linnanmaan toimijoiden vastausten toimittamisessa vaikuttaa olevan julkisuuslain lisäksi ristiriidassa kaupungin oman avoimen hallinnon toimintasuunnitelman kanssa.

– Kuntalaisia kohdellaan tasavertaisesti ja tietopyyntöihin vastataan viivytyksettä, maaliskuun ensimmäisenä päivänä hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa linjataan.

Kiire jo on

Jos ei kaupunki tietopyyntöihin vastaamisessa kiirehdi, niin Linnanmaan toimijoilta odotettiin vastauksia hopulla. Asemakaavapäällikkö Kari Nykänenkin huomioi kireän aikataulun valtuustokokousesittelyssään.

Kysymykset lähetettiin SYK:n vastauksen perusteella perjantaina 16. huhtikuuta eli muutamaa päivää ennen julkiseksi tulleen hankeselvitysversion päiväystä.

Kiirettä valitelleen vastauksensa SYK antoi 21. huhtikuuta. Aikaa oli siis ollut vain jokunen päivä, joihin sisältyi myös viikonloppu.

Myös VTT:n vastauksessa mainitaan aikataulun tiukkuus.

SYK:n toimitusjohtaja Sanna Sianoja moittii pikakyselyä suorasanaisesti vastauksensa lopuksi. Hän toteaa, että kaupunki on jo viime vuonna päättänyt Linnanmaan kehittämisen työryhmän perustamisesta.

– Mikäli työryhmän työ olisi käynnistetty kirjatun mukaisesti, olisi kysymyksiin vastaamisen sijaan ollut mahdollisuus jo usean kuukauden ajan käydä laajamittaista yhteistä keskustelua Linnanmaan alueen toimijoiden kanssa ja muodostaa kokonaiskuva tilanteesta näiden keskusteluiden pohjalta.

Forum24 ei tavoittanut asemakaavapäällikkö Kari Nykästä tiistaina  kommentoimaan asiaa.

Lausunnoista poimittua

"Linnanmaalla on erittäin hyvät edellytykset yritykselle toimia. Laaja-alainen yrityskanta (isot/pienet, eri toimialoilta ja eri kasvun vaiheista), hyvät yhteydet, julkisen sektorin ja yritysten välinen hyvä yhteistyö sekä näiden ympärille muodostunut yhteisö ovat synnyttäneet Ouluun lukuisia kasvuyrityksiä. Yritysten fyysinen läheisyys on voimavara. Tämän murentaminen on riski, jota ei kannata ottaa."

Marko Lind, Oulun toimintojen johtaja, Technopolis

"Lyhyenä aikajänteenä katsomme seuraavaa viittä vuotta. Näkemyksemme mukaan uusi keskustakampus ei tule vaikuttamaan alueen toimintaedellytyksiin tällä aikajänteellä, sillä siirto tapahtuu näiden tietojen valossa vasta vuosikymmenen lopussa. Nykyisistä kaavapäätöksistä ja suunnitelmista tulisi pitää kiinni, kuten esimerkiksi Linnanmaan uimahallin rakentamisesta. Oulujoen pohjoispuoli kasvaa väkimäärältään jatkuvasti ja tarve uimahallille on olemassa riippumatta siitä, onko kampus Linnanmaalla vai ei."

Kauko Keskisärkkä, pääsihteeri, Oulun yliopiston ylioppilaskunta

"Huomion ja resurssien keskittäminen keskustakampuksen toteutukseen voi viedä resursseja Linnanmaan alueen innovaatiokeskittymän kehittämiseltä."

Tua Huomo, liiketoiminta-alueen johtaja, VTT

"Mikäli yliopisto sijoittuu Linnanmaan lisäksi myös keskustaan, tarve opetus- ja tutkimustoimintaan varattaville tiloille / alueille Linnanmaalla entisestään vähenee. Uhkana on, että mikäli Linnanmaan alueen maankäytön kehittämistä ei tarkastella tässä uudessa päivittyneessä tilanteessa uudelleen, Linnanmaan kehittyminen ei saa realistisia mahdollisuuksia lähteä toteutumaan. Kaupungin laatimassa Linnanmaan alueen kaavarungossa oli osoitettu epärealistisen laajat aluevaraukset opetus- ja tutkimustoimintaa sekä työpaikkoja varten. Jotta tavoitteena oleva elävä, urbaani ja käyttötarkoituksiltaan aidosti sekoittunut kaupunginosa on mahdollista toteutua, tulisi Linnanmaan alueen maankäytön kehittämisen ja suunnittelun tavoitteeksi asettaa tehokkaat ja monimuotoiset käyttötarkoitukset sallivat ratkaisut. Uhkana voi myös olla, että yliopiston huomio kiinnittyy Uuteen keskustakampukseen ja Linnanmaan kampuksen kehittäminen jäisi vähemmälle huomiolle, millä on vaikutuksia koko Linnanmaan alueen kehittämiseen."

Mauri Sahi, kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja, Senaatti

"Linnanmaan kehittäminen erilaisiin käyttötarkoituksiin vaatii merkittäviä pääomia, kun on oletettavaa, että kiinteistön käyttötarkoitus huomattavasti muuttuu nykyisestä. Investoinnit vaativat pitkäjänteisen sitoutumisen sekä kiinteistön omistajalta, että tilojen käyttäjiltä, jotta investointipäätös voidaan vastuullisesti tehdä. Ilman aktiivista ja yhteistyössä tehtävää kehittämistä, alueen vetovoima laskee ja pahimmillaan halukkuutta edes välttämättömiin investointeihin ei ole."

Sanna Sianoja, toimitusjohtaja, Suomen Yliopistokiinteistöt

"Me Oamkissa näemme riskin siinä, että Linnanmaan alueen ja kampuksen kehitys lakkaa tai hidastuu, kun kaikki huomio siirtyy keskustakampuksen kehittämiseen. Toivoisimme pikaista kehityssuunnitelman laatimista alueelle siirtymäajaksi.

Keskustakampus vie paljon huomiota alueesta lyhyellä aikavälillä, miten pidetään huoli siitä, että Linnanmaan alue säilyy edelleen yritysten näkökulmasta kiinnostavana?"

Heidi Fagerholm, rehtori, toimitusjohtaja, Oulun Ammattikorkeakoulu