Pääkirjoitus

Joh­ta­van po­lii­ti­kon si­joi­tus­asun­not ovat jul­kis­ta tietoa – tutkiva jour­na­lis­mi johti kor­jauk­seen

Johtavat poliittiset päättäjät ja viranhaltijat ovat jättäneet Oulussa ilmoittamatta sijoitusasunnoistaan sidonnaisuusilmoituksissa, koska kaupunki ohjeisti asiasta väärin. Kalevan uutisoinnin jälkeen ohjeita korjattiin.
Johtavat poliittiset päättäjät ja viranhaltijat ovat jättäneet Oulussa ilmoittamatta sijoitusasunnoistaan sidonnaisuusilmoituksissa, koska kaupunki ohjeisti asiasta väärin. Kalevan uutisoinnin jälkeen ohjeita korjattiin.
Kuva: Erkki Hujanen

Kaleva uutisoi (20.9.) Oulun kaupungin ohjeistaneen virheellisesti poliittisia päättäjiä ja viranhaltijoita siitä, miten heidän tulisi mainita sijoitusasunnoistaan kun he ilmoittavat sidonnaisuuksistaan.

Epäselvyys nousi esille, kun Kalevan toimitus tutki kaupunginhallituksen puheenjohtajana marraskuussa 2026 aloittavan Susanna Kisnerin (kok.) sijoitusasuntovarallisuutta Oulun seudulla. Uutisointi yksityishenkilön varallisuudesta on perusteltua, sillä keskeisimpänä ja vaikutusvaltaisimpana päättäjänä Kisner on merkittävä vallankäyttäjä Oulussa.

Hän omistaa mittavasti sijoitusasuntoja, loma-asuntoja sekä myös rakentamattomia tontteja lomakohteissa. Kalevan haastattelema julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan Oulun kaltaisessa kaupungissa useat sijoitusasunnot muodostavat mittavan varallisuuden, joka tulisi ilmoittaa lakisääteisissä sidonnaisuusilmoituksissa.

Eturistiriitoja voi syntyä etenkin silloin, kun kaupunginhallituksessa käsitellään kaavoitusasioita. Kuten Tomi Voutilainen huomautti, asuntojen arvot voivat nousta tai laskea kaavoituksen seurauksena.

Susanna Kisner itse on avoimesti sanonut pyrkivänsä miljonääriksi sijoitusasuntobisneksellä. Hän ei kuitenkaan kertonut omistuksistaan, koska Oulun kaupungin virheellisen ohjeistuksen vuoksi sijoitusasuntojen ilmoittamista ei voinut katsoa vaadittavan.

Uutisoinnissa ei väitetty tapahtuneen mitään väärinkäytöstä, vaikka kaupungin johtavat päättäjät eivät ole antaneet omistuksistaan riittävästi tietoa.

Kaupungin sen sijaan voi katsoa toimineen vähintäänkin harmaalla vyöhykkeellä tulkitessaan omistusten kertomista koskevaa ohjetta. Ongelma Oulussa syntyi, kun kaupunki tulkitsi kuntien etujärjestön Kuntaliiton sinänsä jo hieman epäselvää ohjeistusta. Kaupungin ohjeen mukaan sijoitusasunnon omistusta ei ole tarvinnut ilmoittaa, jos äänivalta asunto-osakeyhtiössä ei ole yli 20 prosenttia.

Esimerkiksi Helsingissä monet ilmoitusvelvolliset päättäjät listaavat sijoitusasuntonsa asunnon koon, kadunnimen ja omistusosuutensa tarkkuudella. Lain mukaan nimenomaan sijoitusasunnot tulee aina ilmoittaa sidonnaisuuksina, riippumatta asunto-osakeyhtiön äänivallan suuruudesta.

Kalevan tutkiva journalismi tässä asiassa oli vaikuttavaa, sillä kaupunki korjasi ohjeistusta uutisen jälkeen. Uudet ohjeet lähetettiin jo samalla viikolla kaikille niille, jotka ovat kuntalain mukaan Oulussa velvollisia tekemään sidonnaisuusilmoituksen.

Johtavien päättäjien tulee kertoa avoimesti sidonnaisuuksistaan, koska päätöksenteon kuuluu olla suomalaisessa kuntademokratiassa läpinäkyvää. Avoimuus vahvistaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään. Se myös torjuu korruptiota.

Kalevan uutisointia asiassa käy esimerkiksi siitä, mikä on uutisjournalismin rooli demokratiassa. Riippumattomasti ja ammattimaisesti työskentelevä toimitus hankkii omaehtoisesti yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa eikä tyydy vain toistamaan asioita annettuina esimerkiksi usein tarkoitushakuisiksi muokatuista tiedotteista.

Oikaisu 27.9. kello 11.54. Lisätty vuosiluku, jolloin Susanna Kisner aloittaa Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Kisner aloittaa tehtävässä marraskuussa 2026.