Kansakoululaitoksen idea oli antaa lapsille ja nuorille elämän perustarpeet: uskonto, laskento lukeminen ja kädentaidot eri aloille.
Peruskoulu-uudistusta pidettiin tarpeellisena tasa-arvon luojana ja kaikille samanlaiset lähtöasemat jatko-opintoihin. Tasa-arvon tavoite oli varmasti hyvä, mutta mitä se toi tullessaan, tasapäistämisen.
Tavoite oli antaa samassa ajassa kaikille oppilaille sama tietoaines, välittämättä siitä, että jokainen lapsi ja nuori ovat erilaisia vastaanottajia.
Mikä tällä tavoitteella oli seuraus? Kouluihin tuli rauhattomuus, kiusaaminen lisääntyi, oppimattomuus kasvoi ja tuli koulupudokkaita. Pahiten nämä ongelmat näkyivät isoissa kouluissa.
Opettajilta vietiin tyystin tarpeelliset kurinpito-oikeudet. Nämä eivät tainneet olla tavoitteita peruskoulu-uudistuksessa?
Nyt tulisi palata takaisin lähtöruotuun ja ymmärtää, että jokainen lapsi ja nuori on oma yksilö, jolla jokaisella on vahvuuksiensa kautta luonnollinen tavoite elämälle, vaikka hän ei osaa sitä vielä kertoa.
Alakoulussa lapsilla tulisi olla tekemistä turvallisessa ympäristössä, pienissä ryhmissä sekä tavoitteena pienissä kouluissa, unohtamatta satutunteja. Suuri peruskoulu on nimensä mukaisesti suuri häpeä kunnalle ja yhteiskunnalle.
Yläkoulussa tulisi nuoren olla mahdollisuus ottaa kaikille annettavien oppisisältöjen lisäksi reilulla tuntimäärillä niitä sisältöjä, joissa hän on vahvimmillaan. Ne voi olla esimerkiksi taide- ja taitoaineet, kielet, matemaattiset aineet, kotitalous ja niin edelleen. Tämä olisi oikeaa tasa-arvoa.
Tähän löytyy rahoitus, kun yhteiskunnan niin haluaa.
Uskonnon opetus tulisi olla kristillisessä maassa oma aine kaikille, elämänkatsomuksesta riippumatta. Nykyinen elämänkatsomustieto voidaan sisällyttää humanistisiin ainesisältöihin.
Muutaman koulun tiedote koteihin siitä, että joulujuhlassa lauletaan aiheeseen liittyviä lauluja ja virsiä, tai kevätjuhlassa lauletaan suvivirsi, on tarpeeton.
Jopa Opetushallituskin totesi äsken että kevätjuhlassa voi laulaa suvivirren. Toisaalta Opetushallitus on lisärasite opettajille projekteineen, ne vievät aikaa opetukselta.
Jokin on peruskoulussa pielessä, kun sieltä valmistuttuaan liian monella nuorella on vaikeuksia jatko-opinnoissa, ammattioppilaitoksissa tai lukiossa. Nämä heijastuu edellisten opintojen heikkouksina myös korkeakouluissa, sekä nuoren jaksamisena niissä.
Kaleva uutisoi 28. toukokuuta ysiluokkalaisten juhlasta "Megismarssi maksoi ysigaalan". On kiva kun juhlitaan, mutta tässä mopo karkasi nuorten käsistä. He rikkoivat koulun sääntöjä poistuessa alueelta kesken päivää.
Gaala meni heiltä ohi, kun tuli samaan aikaan ryhmäpuhuttelu. Tästä teki erään oppilaan isä kantelun viranomaisille.
Mitä isä olisi tehnyt jos jokin nuorista olisi jäänyt piristysjuoman hakureissulla kadulla vaikka auton ruhjomaksi? Mopo karkasi käsistä myös siellä.
Koulun rehtori teki aivan oikein, kun antoi tuhmuudesta nuorille pienen muistutuksen, puhuttelun.
Juhani Paakki
Muhos