Jos kuukauden loppupuolella kysyy satunnaiselta opiskelijalta, kuinka paljon tililtä löytyy rahaa, vastaus todennäköisesti sijoittuu muutaman euron ja muutaman kymmenen euron välimaastoon. Sen vuoksi kuukauden ensimmäistä pankkipäivää odotetaankin opiskelijoiden keskuudessa kuin kuuta nousevaa. Sinä päivänä Kela maksaa asumistuen ja opintorahan, ja opiskelijan pankkitili ei enää huuda tyhjyyttään ainakaan muutamaan viikkoon.
Orpon hallitus on kuitenkin aikeissa tehdä asiaan muutoksen, mutta ei parempaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu suunnitelma asumistukeen kohdistuvista leikkauksista, mikä on kova isku opiskelijoille ja muille vähävaraisille.
Ylen mukaan suunnitelmissa olevat asumistuen leikkaukset saattavat rokottaa opiskelijan toimeentuloa kuukaudessa jopa yli 70 eurolla. Tuo summa ei ole pikkuraha opiskelijalle, vaan se saattaa vastata monelle jopa parin viikon ruokabudjettia. Hallitus on myös ilmoittanut aikovansa jäädyttää opintorahan indeksikorotukset koko hallituskaudeksi, mikä heikentää opiskelijoiden ostovoimaa ja taloudellista tilannetta.
Nykyisessäkään tilanteessa opiskelijan saamat tuet hädin tuskin riittävät toimeentuloon. Ei ole mitenkään harvinaista, että opintorahasta suuri osa kuluu vuokran maksamiseen. Sen jälkeen jäljelle jääviä rahoja on vaikea saada riittämään muiden perusasioiden, kuten ruuan ostamisen tai laskujen maksamisen, kustantamiseen. Tilannetta ei myöskään helpota yleinen inflaatiosta johtuva hintojen kohoaminen, joka sekin rokottaa opiskelijan jo valmiiksi tyhjää kukkaroa entisestään.
Todella monelle opiskelijalle on lähes mahdotonta pärjätä pelkillä Kelalta saaduilla tuilla, eikä asian pitäisi olla niin. Opiskelijat joutuvat turvautumaan pakon edessä opintolainaan, töissä käymiseen, säästöihin tai esimerkiksi vanhemmilta saatavaan rahalliseen tukeen. Nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole kaikille mahdollisia tai mieluisia.
Lainojen korot ovat kasvaneet, ja harva tuskin haluaa valmistua pahimmillaan yli parinkymmenen tuhannen euron suuruisen velan kanssa. Lainan huono puoli on myös se, että jos valmistumisen jälkeen ei löydykään töitä, on lainaa hankala alkaa maksamaan takaisin. Kaikille myöskään ei riitä opintojen ohessa tehtäviä töitä, eikä kaikilla riitä voimavaroja niihin. Monelta puuttuvat myös säästöt tai turvaverkko, joihin tukeutua tiukassa rahatilanteessa.
Hallitusohjelmassa on leikkaussuunnitelmien lisäksi myös maininta siitä, että opiskelijoita halutaan kannustaa valmistumaan tavoiteajassa. Jos aikeena olisi oikeasti kannustaa opiskelijoita etenemään opinnoissaan, ei heidän toimeentuloaan vaikeutettaisi entisestään.
On vaikea uskoa, että pelkällä makaronilla kituuttaminen ja toimeentulosta murehtiminen jouduttaisivat kenenkään valmistumista. Tukien lisääminen opiskelijoille kannustaa, leikkaukset eivät. Ei pitäisi olla liikaa vaadittu, että jokaisen opiskelijan pitäisi pystyä keskittymään opiskelemiseen eikä toimeentulosta stressaamiseen.
Laura Halonen
Oulu