IHMISET: Ra­nua­lai­nen Petri Tam­mi­nen menetti ka­la­ja­los­ta­mon­sa tu­li­pa­los­sa

SÄÄ: Epä­va­kai­nen sää jatkuu Oulun seu­dul­la – al­ku­vii­kos­ta saattaa sadella

Laulava nelikko pakenee ruuh­ka­vuo­sia ja esiin­tyy tun­ne­leis­sa – Ylä­fem­man a cap­pel­la ottaa kes­ki­viik­ko­na Oulussa tilaa kult­tuu­ril­le

Oululaisen lauluyhtyeen ohjelmistossa soi muun muassa heille mittatilaustyönä sovitettu CMX:n Ruoste.

Oulu
Yläfemma on todennut tunnelit sopiviksi esiintymispaikoiksi.
Yläfemma on todennut tunnelit sopiviksi esiintymispaikoiksi.
Kuva: Jussi Korhonen

Oulun puistopiknikit näkyvät ja kuuluvat pitkälle elokuuhun saakka erityisesti Hollihaassa puistossa, mutta tapahtumasarja levittää taidetta ja kulttuuria myös muualle kaupungin alueelle.

Keskiviikkona jalkautumisvuorossa on oululainen neljän naisen lauluyhtye Yläfemma, joka esiintyy illan aikana kahteen kertaan asematunnelissa ja kertaalleen Madetojan raitin alikulussa.

– Ne ovat turvallisia ja tilavia tunneleita. Kuulijat ja ohikulkijat mahtuvat niihin oikein hyvin, yhtyeessä laulava Maria Junttila sanoo.

Hänen lisäkseen kokoonpanoon kuuluvat Miina Hirvikangas, Heidi Harinen ja Iina Jerkku. Laulajat pohtivat, että tunnelit ovat säävarmoja ja senkin puolesta sopivia esiintymispaikkoja, että laulu kajahtelee ilman äänentoistoakin, jota yhtye mielellään välttelee, jos se vain on mahdollista.

Yläfemma yhtyy ajatukseen siitä, että kohti kulttuuripääkaupunkivuottaan kulkevassa Oulussa julkisen tilan ottaminen taiteelle on toivottavaa.

– Olemme kehityksen ehdottomassa kärjessä! Junttila nauraa.

Vakavoiduttuaan hän toteaa suurkaupungeissa asuessaan viehtyneensä elävään, näkyvään ja kuuluvaan kaupunkikulttuuriin, joka ottaa pieniäkin nurkkia haltuunsa, eikä esimerkiksi musiikki jää vain hienojen konserttisalien kätköihin.

– On oikeasti tosi mukavaa, kun aina on jotakin yllättävää ja voi jäädä kuuntelemaan vaikka jotain ämpärirummuttajia.

Ääripäästä toiseen

Yläfemma syntyi vuonna 2015, kun viisi kuoroharrastuksessa harjaantunutta sopraanoa päätti kokeilla siipiään pienempänä kokoonpanona. Sittemmin yhtye on tiivistynyt kvartetiksi, ja nimessä esiintyvä femma on menettänyt yhden merkityksensä.

Niin on tosin käynyt myös nimen alkuosalle. Tiiviin kokoonpanon a cappella -tulkinnan vaatimia alaääniäkin on löytynyt, kun laulajat ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen, sopraanosta alttoon.

Yhtyeen ohjelmisto koostuu pop- ja rock-kappaleista, joista useita ei äkkiseltään mieltäisi osaksi neljän naisen lauluyhtyeen repertuaaria. Sellainen on esimerkiksi Yläfemmalle mittatilaustyönä sovitettu CMX:n Ruoste.

Esiintymisiä on tähän saakka ollut pienemmissä ja suuremmissa tilaisuuksissa lähinnä Oulun seudulla, mutta onpa yhtye konsertoinut Italiassakin. Tulevaisuudessa siintää mahdollinen esiintymismatka Islantiin.

Ajatuksissa on myös, että jossakin vaiheessa laulua saataisiin tallenteeksi. Junttila, Hirvikangas ja Harinen asettelevat leikillään lauluntekijän viittaa Jerkun harteille ennen kuin hän saapuu paikalle.

– Ai minulleko? Jospa jätettäisiin sellainen ihan ammattilaisille, hän nauraa kuultuaan suunnitelmasta.

Yläfemman laulajille harrastus tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden irrota ruuhkavuosiarjesta.
Yläfemman laulajille harrastus tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden irrota ruuhkavuosiarjesta.
Kuva: Jussi Korhonen

Ideaaliharrastus

Vakavammin ottaen Yläfemma ei ota tekemistään liian vakavasti.

– En tiedä, onko meillä muuta tavoitetta kuin pitää hauskaa hyvässä seurassa, Hirvikangas pohtii.

Ja laulaminen itsessään on hauskaa ja tärkeää.

– Laulan, kun en muutakaan voi, Jerkku sanoo.

Suurta kuoroa joustavampi yhtye mahdollistaa aikataulujen sovittelun niin, että yhdessä laulaminen on mahdollista, vaikka arki on täynnä elämää. Harrastus on myös laulajien mukaan arkea osuvasti tasapainottava tekijä.

– Olemme kaveriporukka, joka viikoittain pakenee ruuhkavuosia laulutreeneihin, Junttila sanoittaa.

Jos elämäntilanteesta ei kaikilta osin pääsee treenien ajaksi pakoon, voi sen ottaa mukaan. Parhaimmillaan Yläfemman harjoituksissa on ollut mukana yhdeksän lasta, jotka ovat pitäneet seuraa toisilleen sillä aikaa, kun äidit ovat laulaneet.

– Ruuhkavuosien ideaaliharrastus, Harinen summaa.