Oulussa ja koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella minua huolettaa yhä useamman lapsen tai nuoren jääminen pois koulusta ja kamppailut mielenterveysongelmien kanssa. Ongelma ei ole uusi, mutta sen laajuus on kasvanut hälyttävästi – ja pahenee edelleen, jos emme toimi nyt. Alueellamme nuorten itsemurhatilastot ovat karua katsottavaa.
Koulupoissaolot eivät ole pelkästään merkki laiskuudesta tai kurittomuudesta, vaan ne ovat usein oire syvemmästä pahoinvoinnista. Opettajat ja koulukuraattorit tekevät parhaansa, mutta he ovat kuormittuneita ja resurssit riittämättömiä, koulupsykologeista on myös pulaa.
Mielenterveyspalveluiden saatavuus alueellamme vaihtelee: lähetteitä odotellaan kuukausia, ja matalan kynnyksen tukea ei ole riittävästi tarjolla. Kun apu saapuu liian myöhään, ongelmat kasaantuvat ja pahenevat. Tämä näkyy jo nyt nuorten syrjäytymisenä, koulujen ilmapiirin heikkenemisenä ja perheiden uupumisena. Ilman apua jääminen voi altistaa päihteidenkäytölle sekä muulle kasvua ja kehitystä vaarantavalle käytökselle.
Meidän tulee vastata lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeisiin lisäämällä koulukuraattoreita ja psykologeja kaikkiin kouluihin. Tarjoamalla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita lapsille ja nuorille myös koulupäivän ulkopuolella. Mahdollistamalla perheille varhainen tuki ennen kuin ongelmat paisuvat. Ennen kaikkea meidän tulee vahvistaa koulujen ja soten välistä yhteistyötä tiiviimmäksi – ei erillisiä siiloja, vaan yhteinen vastuu.
Nuorten hyvinvointi ei ole pelkkä koulujen tai perheiden ongelma, se on meidän kaikkien asia. Jokainen poissaolopäivä, jokainen avunhuuto ilman vastausta, on merkki järjestelmän epäonnistumisesta. Emme voi enää ummistaa silmiämme.
Meiltä päättäjiltä tarvitaan nyt enemmän kuin huolipuhetta. Tarvitaan rahaa, resursseja ja rohkeutta uudistaa palveluita lasten, nuorten ja perheiden ehdoilla. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään lasta tai nuorta järjestelmän pettäessä.
Niina Kettunen
kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (sd.), Oulu