Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan ensi vaalikaudella julkista taloutta tulisi sopeuttaa 8–11 miljardilla eurolla. Näin laajat toimet vaikuttavat väistämättä palveluihin ja sosiaaliturvaan, joihin on kohdistettu merkittäviä leikkauksia jo tällä hallituskaudella.
Sopeutustoimista päätettäessä on välttämätöntä huolellisesti arvioida niiden vaikutukset, jottei lasten hyvinvointia, kehitystä ja oikeuksien toteutumista vaaranneta huonosti kohdennettujen sopeutusten seurauksena.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa asettamaan lapsen edun ensisijaiseksi kaikessa lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa. Tämä koskee myös julkisen talouden sopeutustoimia.
Lapsen etu saa sisältönsä lapsen oikeuksista ja tarpeista. On välttämätöntä arvioida sopeutustoimien vaikutukset lapsiin ja huomioitava arviointien tulokset päätöksenteossa.
Muutoin vaarana on, että säästöjä kohdistetaan lyhytnäköisesti palveluihin ja etuuksiin, jotka ovat tärkeitä lasten hyvinvoinnille ja kehitykselle. Erityisen suuria riskit ovat heikommassa asemassa oleville lapsille, joiden hyvinvointi riippuu muita enemmän eri palveluista ja sosiaaliturvasta.
Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lasten sosiaaliset, sivistykselliset ja taloudelliset oikeudet turvataan myös taloudellisesti vaikeina aikoina.
YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan heikennyksiä voidaan harkita vain poikkeuksellisesti, kun kaikki muut vaihtoehdot on arvioitu ja on varmistettu, että vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.
Talouspäätösten lapsivaikutuksia ei tällä hetkellä Suomessa arvioida eikä huomioida järjestelmällisesti. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat lisänneet lapsiperheköyhyyttä, ja lapsiperheiden sosiaalipalveluihin suunnitellut säästöt voivat kasvattaa korjaavien palvelujen tarvetta ja kustannuksia tulevaisuudessa.
Myös sote-järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen puolella heikentää monille lapsille ja perheille tärkeää tukea.
Panostukset lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavia. Ne vahvistavat lasten suotuisan kasvun edellytyksiä, ehkäisevät ongelmien kasaantumista, vähentävät eriarvoisuutta ja pienentävät yhteiskunnan kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Julkisen talouden haasteet ovat suuria, mutta lasten hyvinvoinnista tinkiminen ei ole kestävä ratkaisu.
Lapsiin kohdistuvat leikkaukset heikentävät hyvinvointia nyt ja kasvattavat kustannuksia myöhemmin. Kestävä ja vastuullinen talouspolitiikka edellyttää lasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta huolehtimista.
Hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta rakentuu lapsuudessa.
Lapsuuden kasvuolosuhteet, turvallinen elämä sekä mahdollisuudet oppia ja osallistua vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaiset valmiudet ihmisellä on aikuisuudessa.
Lapsiin investoiminen on investointi tulevaisuuden osaamiseen, työkykyyn ja yhteiskunnan kestävään kehitykseen.
Esa Iivonen
vaikuttamistyön johtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto