Alkuvuodesta päätetty valtion lisätalousarvio sisälsi hyviä uutisia hyvinvointialueille. Lisätalousarviossa hyvinvointialueet saavat yhteensä 350 miljoonaa euroa uutta valtionavustusta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtymästä aiheutuviin kustannuksiin sekä toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.
Lisätalousarvio tarjoaa hyvinvointialueille mahdollisuuden valita kehittämiskohteeksi myös osallisuuden, joka usein jää resurssipulan jalkoihin.
Nyt kun lisärahoituksen käytöstä päätetään, kannustammekin aluevaltuutettuja vahvistamaan osallisuutta hyvinvointialueilla alusta alkaen kokeilemalla rohkeasti erilaisia keinoja ottaa asukkaat ja asiakkaat mukaan päättämään yhteisistä asioista.
Erityisesti lasten ja nuorten mukaan ottaminen on syytä ottaa suurennuslasin alle. Lapset ja nuoret ovat noin kolmasosa koko Suomen väestöstä, mutta heidän äänensä ei kuulu vaaleissa eikä aluevaltuustoissa. Lapsilla ja nuorilla on kuitenkin monien lakien ja sopimusten turvaama oikeus osallistua ja vaikuttaa.
Tarvitaankin erilaisia keinoja, joiden kautta myös nuorten näkemykset kuuluvat päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Näitä voivat olla esimerkiksi valtioneuvoston asetuksen perustelumuistiossakin mainitut asukaspaneelit, -raadit ja nuorten vaikuttamistapahtumat.
Nuorten osallisuuteen panostaminen on hyvinvointialueille investointi, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Palveluita yhteiskehittämällä saadaan paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluita, joista tiedetään aiempaa paremmin ja joihin myös hakeudutaan oikea-aikaisemmin.
Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa vahvistavat paitsi demokratiaa, myös nuorten itseluottamusta, hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Lopputuloksena saadaan hyvinvoivia asukkaita, tyytyväisiä asiakkaita ja säästettyjä euroja.
Ella Rouhe
Nuorten Akatemia
Milla Lamminsivu
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto
Laura Saartoala
Nuorten Suomi