Kylät: Lai­ta­saa­ren asuk­kaat kehuvat omaa idyl­liään

Sää: Kolea kesäsää vaihtuu ensi vii­kol­la läm­pi­mään

Huumeet: Kier­sim­me aut­ta­jien kanssa huu­mei­den käyt­tö­pai­kat Oulun kes­kus­tas­sa

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lapset pais­ka­taan suoraan ai­kui­suu­teen – van­hem­pia pitäisi he­rä­tel­lä tuomaan per­he-elä­mään lapsen it­se­tun­toa vah­vis­ta­via tun­ne­tai­to­ja

Työkaveri kysyi minulta kerran, onko parempi kasvattaa lapsista puolensa pitäviä oman edun tavoittelijoita vai myös toiset huomioon ottavia alakynteen jääjiä. Selviääkö empatialla nykyajassa?

Emotionaalinen aliravitsemus ”maailman onnellisimmassa maassa” koskee noin 50 prosenttia väestöstä, seksuaalisen hyväksikäytön osuus on 5–6 prosenttia. Miksi tunne-elämän vajavuudesta puhutaan vähemmän, hyväksikäytöstä enemmän.

Raimo Salokankaan 2020 julkaiseman väitöksen mukaan tunteiden laiminlyönti varhaislapsuudessa herkistää vielä aikuisenakin pelkoihin, stressiin ja itsetuhoisuuteen. Laiminlyöntejä osataan jo tunnistaa. Mutta miksi ei tarjota oikeanlaista apua? Vanhempia pitäisi herätellä tuomaan perhe-elämään lapsen itsetuntoa vahvistavia tunnetaitoja.

Juuri säädetty oppivelvollisuusikärajan nostaminen 18 ikävuoteen näyttää hölmöläisen tilkkutäkin paikkaukselta. Lääkettä syrjäytymiseen tarjotaan liian myöhään ja vielä pakkokeinoin. Tunne-elämältään aliravitulle nuorelle on vaikea tässä vaiheessa ympätä päähän kieliä ja matematiikkaa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.