2000-luvun alussa suomalaismies aloitti usein työpäivänsä murskaamalla koiranpentujen päitä vasaralla.

Mies oli ensimmäistä kertaa töissä koiratarhalla. Koirien lisääntymistä ei vahdittu ja sukurutsaisia pentuja syntyi hallitsemattomasti. Tapettavia vahinkopentuja oli talven aikana satoja.

Koirien tappamista perusteltiin miehelle sillä, että niitä kaikkia ei voi pitää, koska silloin tarha kasvaisi liian nopeasti. Koirien kastrointi taas oli kallista.

Kun täysikasvuisia koiria kuoli, työnantajan tärkein ohje oli, että kaulapanta on otettava talteen uusiokäyttöä varten.