Pääkirjoitus

Lakossa kamp­pail­laan nyt kan­sa­lais­ten sie­luis­ta, mii­nuk­set kan­na­tuk­ses­sa tuskin vielä säi­käyt­tä­vät ko­koo­mus­ta tai pe­rus­suo­ma­lai­sia

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto väläytti viikonloppuna, että hänen johtamansa liitto voi vastatoimena hallitukselle alkaa irtautua jo voimassa olevasta paikallisesta sopimisesta.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto väläytti viikonloppuna, että hänen johtamansa liitto voi vastatoimena hallitukselle alkaa irtautua jo voimassa olevasta paikallisesta sopimisesta.
Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Suomi aloitti maanantaina uuden työviikon tilanteessa, jossa tavaraliikenne satamissa ja rautateillä oli lakkojen takia poikki. Poliittiset lakot kestävät tämän kuun 24. päivään asti, jos sopua ei sitä ennen synny.

Eikä ratkaisun syntyminen ole nyt lähelläkään.

Pohjois-Pohjanmaalla työtaistelu tuntuu esimerkiksi SSAB:n terästehtaalla Raahessa, jossa lakkoon osallistuu pitkälle toistatuhatta työntekijää. Prosessia ei ole pysäytetty kokonaan, jotta tuleva ylösajo saadaan toteutettua ilman kohtuuttomia ongelmia.


Lakkoilevien liittojen pyrkimys on, etteivät työtaistelut aiheuta kansalaisten elämään isompia haittoja. Bussit ja matkustajajunat kulkevat ja esimerkiksi päiväkodit ovat auki.

Kyseessä on taktinen valinta. Nyt on käynnissä kamppailu myös kansalaisten myötämielestä. Jos arki häiriintyy, kansan melko laaja ymmärrys työtaisteluja kohtaan voi alkaa hapertua.

Myös bensaa todennäköisesti riittää, elleivät autoilijat itse aja varpaidensa yli polttoainetta hamstraamalla. Ruokakauppojen tuotevalikoiman ei ainakaan kahden viikon lakossa pitäisi pahemmin kärsiä. Alko huojensi mieliä kertomalla, että viinikin riittää.

Oma lukunsa lakkojen seurauksissa on kuitenkin se, millaisia menetyksiä yritykset ja kansantalous kärsivät. Elinkeinoelämän keskusliitto arveli viime viikolla, että uudet kahden viikon lakot aiheuttaisivat 320 miljoonan euron loven bruttokansantuotteeseen.

Kaikkiaan nyt koetut lakot hallitusta vastaan ovat EK:n mukaan aiheuttaneet maan taloudelle, yrityksille ja työpaikoille yli miljardin euron menetykset.

Lukuihin kannattaa suhtautua varauksin. Isoista menetyksistä on silti kysymys. Ja kun lakot iskevät yrityksiin, iskevät ne ennen pitkää myös niiden työntekijöihin ja lopulta verotuloihin. Vääntö ei siis lopulta jää vain ammattiliittojen ja hallituksen väliseksi.


Olennainen kysymys on nyt se, alkaako pitkittyvä lakko pehmittää Orpon hallitusta sisältä päin. Perjantaina julkistettu Yleisradion mielipidemittaus kertoi hallituksen kummankin pääpuolueen eli kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatuksen laskeneen.

Kokoomuksella miinusta tuli vajaa prosenttiyksikkö, perussuomalaisilla kaksi. Lukemat tuskin vielä aiheuttavat sydämentykytyksiä perussuomalaisissakaan. Notkahdukseen lienee varauduttu.

Puolueissa mielialaa pitänee yllä sekin, että Ylen mittaus näytti lievää laskua myös SDP:lle, sekä se, että vaaleihin on aikaa yli kolme vuotta.

Kovin paine hallitusta kohtaan voikin alkaa nousta yritysten suunnalta. Jos jumi ei laukea, yksi tai useampi yrityspomo voi ottaa käteensä kännykän ja näpyttää siihen numeron, joka vie pääministerin esikuntaan.


Korjattu 12.3. kello 11.20 tekstissä ollut virhe tuoreen puoluekannatusmittauksen teettäjästä. Helsingin Sanomat korjattu Yleisradioksi.