Oulussa on herännyt keskustelu jätehuollon perusmaksun käyttöönotosta Kiertokaari Oy:n aloitteesta. Julkisten tietojen mukaan Kiertokaari Oy:n esitys on, että perusmaksulla kerättäisiin noin 3,375 miljoonan euron tulo vuoden 2025 aikana. Perusteluina on mainittu muun muassa kasvaneet asiakaspalvelun, rekisterityön ja tietojärjestelmien kustannukset sekä yleinen kustannustason nousu.
Joissain perusteluissa on tuotu esille myös, että perusmaksu on käytössä laajalti kautta Suomen. Tällainen perustelu ei ole millään tavalla kestävä. Asiaa on syytä tarkastella aina paikallisesti ja alueellisesti.
Oulun kaupungin 90,84-prosenttisesti omistama Kiertokaari Oy on taloudellisesti vahva kunnallinen jätehuoltoyhtiö, joka on pystynyt tekemään tasaisesti noin 14,3–15,9 miljoonan euron liikevaihtoa viime vuosina ja liikevaihto vaikuttaa kasvavan tasaisesti. Viimeisen viiden vuoden aikana yhtiö on tehnyt keskimäärin reilun miljoonan euron tulosta vuosittain.
Oulun kaupungin tytäryhteisöraportissa 2024 tuodaan esille, kuinka Kiertokaari Oy:n omavaraisuusaste on erinomainen, jätteenkäsittelyhinnat ovat maan edullisimpia ja yhtiön taloudellinen asema on parantunut vuosi vuodelta.
Kiertokaari Oy tehtävänä on vastata jätelaissa kunnalle määrätyistä jätehuollon järjestämistehtävistä toimialueellaan. Ottaen huomioon, että palvelut on suunnattu lähinnä asumisessa ja julkisessa toiminnassa syntyvien jätteiden käsittelyyn, niin yhtiö on kyennyt toimimaan viime vuosina myös "osinkokoneena" omistajilleen. Kiertokaari Oy on maksanut osinkoa 584 000 euroa viime vuonna ja 677 000 euroa vuonna 2022.
Kiertokaari Oy kuuluu siis harvojen kuntaomisteisten jätehuoltoyhtiöiden joukkoon, joka maksaa osinkoja omistajilleen. Yleisesti kuntaomistajat ovat linjanneet, ettei heidän omistamansa jätehuoltoyhtiö maksa osinkoa omistajakunnilleen, vaan mahdollisesti kertyvä voitto käytetään täysimääräisesti toiminnan kehittämiseen, eli kuntalaisten tehokkaiden jätehuoltopalveluiden hyväksi.
Jätelaki ei edellytä perusmaksun käyttöönottamista. Jätelaki tosin mahdollistaa perusmaksun perimisen tilanteessa, jossa sillä rahoitetaan sellaisia kustannuksia, joita ei voida kohdistaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Tällaisia voivat olla muun muassa hallintoon ja neuvontaan liittyvät kustannukset.
Perusmaksua koskevissa asiakirjoissa on tuotu esille kustannuseriä, jotka katettaisiin perusmaksulla. Suurin kustannuseristä on tosin sellaisia, jotka tulisi veloittaa jätteen haltijoilta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.
Perusteluissa tuodaan myös painokkaasti esille, että perusmaksun myötä muutettaisiin useita hyötyjakeita maksuttomaksi ja että rakennus- ja sekajätteen käsittelymaksuja alennettaisiin. Samaan aikaan kuitenkin perusmaksun käyttöönottoa perustellaan kasvaneilla jätteen keräys- ja käsittelykustannuksilla. Tällaisessa muodossaan esitetty perusmaksu ei ole omiaan edistämään kierrättämistä ja kiertotaloustavoitteita.
Mielestämme esillä oleva esitys jätehuollon perusmaksusta on jätelain 78. pykälän vastainen, koska esityksessä osoitetaan jätehuollon lakisääteisiä kustannuksia maksettavaksi verovaroin aiheuttamisperiaatteen vastaisesti.
Ottaen huomioon Kiertokaari Oy:n taloudellisen aseman ja jätelain velvoitteet, yhtiö varmasti pystyy tehostamaan omaa toimintaansa ja selviytymään velvoitteistaan sekä edistämään kierrättämistä ja kiertotaloustavoitteita ilman suunniteltua perusmaksuakin.
Taavi Heikkinen
SKAL Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja
Lasse Kontiola
SKAL Ympäristön toiminnanjohtaja