Kolumni

Lai­ta­kau­pun­gin valot Pu­das­jär­vel­lä – naa­pu­ruu­den kun­niak­si kau­pun­gin­joh­ta­jat ja mer­kit­tä­vät luot­ta­mus­hen­ki­löt kävivät ihas­te­le­mas­sa Hir­vi­suol­la val­ta­tie 20 var­rel­la uutta ra­ja­tolp­paa

Pudasjärvi

Kun Oulussa tehtiin kuntaliitos 2013 vuoden alussa, sai Pudasjärven kaupunki isomman kaupungin naapurikseen. Naapuruuden kunniaksi kaupunginjohtajat ja merkittävät luottamushenkilöt kävivät ihastelemassa Hirvisuolla valtatie 20 varrella uutta rajatolppaa, jossa komeili molempien kaupunkien nimet. Aiemmin Pudasjärven ja Oulun välissä olivat olleet Ylikiiminki ja Kiiminki. Talvisella suolla taisi joku leukailla, että maisema kuvaa hyvin Pudasjärven ja Oulun yhteyttä, avaraa suota ja muutamia käppyräisiä mäntyjä. Rantaa ei näkynyt lumisateessa kummallakaan puolella. Virallisesti oltiin toki paljon läheisemmissä väleissä.

-
Kuva: Janne Körkkö

Vaikka laitakaupungin valot onkin Aki Kaurismäen hieman surumielinen elokuva, ehkä jopa synkin ja lohduttomin ohjaajan teoksista, on siinäkin valoisat hetkensä. Nakkikioskin Aila osoittaa myötätuntoa elokuvan päähenkilöä Koistista kohtaan. Myötätuntoa saa myös Pudasjärvi. Itse asiassa varsin voimakkaastikin. Pudasjärven merkittävin matkailukohde; Syöte, saa suuren osan asiakkaistaan Oulun alueelta. Pudasjärvi ja Syöte ovat omalla tavallaan eräänlainen valtava Oulun alueen ulkoliikuntakohde. Varsin luonnollista, että juuri lanseeratussa Pohjolan rengastiessäkin se on yksi umpiperistä. Olisikin ollut outoa jättää yksi Oulun tunnetuimmista ulkoilukohteista pois.

Pohjolan rengastietä markkinoidaan muille suomalaisille helppona tapana tutustua alueeseen Kalajoelta Pudasjärvelle. Oikeastaan rengasreitti onkin kahdeksikko neljällä ulokkeella.

Pudasjärvi on kuitenkin muutakin. Pudasjärveltä käydään töissä Oulussa ja yllättävää kyllä, myös toisinpäin. Kolmen vartin tai tunnin työmatka ei järin suuri ole ajallisesti. Matkallisesti se kyllä aiheuttaa aikamoisen kustannukset kulkijoilleen, vaikka verottaja tietysti sen osittain huomioi. Korona-ajan jälkeen bussiyhteydet palautunevat normaaliksi, mutta valitettavasti nekään eivät läheskään kaikille työmatkalaisille käy.

Valtatie on kohtuullisen hyvässä kunnossa, myös talvisin. Se onkin elintärkeä väylä ja syytä pitää varsin ylhäällä korjausinvestoinneissa ja ylläpidossa.

Rautatietäkin voisi haikailla, mutta niin sanottu aikaikkuna sen osalta lienee jo sulkeutunut. Vuonna 1928 tilanne olisi ollut toinen. Silloinen rautatiehallitus laski, ettei henkilöliikenne ollut silloinkaan riittävä, mutta Kuusamon ja silloisen Kuolajärven puuraaka-aineen kuljettamiseen rata olisi oivallinen. Mikäli hanke olisi toteutunut, noustaisiin Oulun junaan nyt Pudasjärven keskustaajaman Kurenalan eteläpuolella olevalta asemalta, kutakuinkin nykyisen Ruottisenharjun risteyksen seutuvilla.

Pudasjärvi on luovuttanut vuosien saatossa asukkaita Ouluun niin paljon, että Jääliä puhutellaan jo Pudasjärven suurimmaksi sivukyläksi.

Jatko-opinnot käytännössä pakottavat pudasjärveläiset nuoret muuttamaan ja luonnollinen kohde on Oulu.

Kun Oulu oli ehdolla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, oli hankkeen tukijoina alueen kunnat. Nyt valinnan varmistuttua, odotetaan luonnollisesti tuloksia. Millaisia ne olisivat. Erään vastauksen antaa muun muassa Business Oulun selvitys kulttuurifestivaalien aluetaloudellisista vaikutuksista vuodelta 2018. Kulttuurinkin vaikutuksia arvioitaessa vallalla on ns. panos-tuotosanalyysi. Silloisen selvityksen mukaan välittömät ja välilliset vaikutukset Pohjois-Pohjanmaan taloudelle kulttuuritapahtumista olivat liki 21 miljoonaa euroa ja reilu 220 henkilötyövuotta.

Jokainen julkisen tuen euro toi arvonlisäystä alueelle pikkuista vajaa seitsemän euroa. Toivotettavasti näitä euroja nyt kasautuisi tavalla tai toisella laitakaupungillekin.

"Pudasjärvi on luovuttanut vuosien saatossa asukkaita Ouluun niin paljon, että Jääliä puhutellaan jo Pudasjärven suurimmaksi sivukyläksi."