Junamatka Oulun seudulta Hampuriin, Berliiniin tai Pariisiin saattaa kuulostaa hullutukselta, mutta sitä se ei välttämättä ole enää lähivuosina.
Henkilöliikenne Suomen ja Ruotsin välillä avautunee ensi vuonna kunhan Keminmaan ja Haaparannan rautatieosuus on saatu sähköistettyä. Haaparannalta pääsee junalla sujuvasti Tukholmaan ja sieltä edelleen Eurooppaan.
Tornio-Haaparanta -radan kunnostus on saanut EU-rahaa sotilaallisen liikkuvuuden perusteella, joten rata nähdään nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Euroopan huoltovarmuuden lisääjänä. Suomelta puuttuvat tällä hetkellä toimivat junayhteydet ulkomaille, mutta nyt sellainen avautuu länteen.
VR on laatinut Oulun ja Haaparannan väliselle matkustajaliikenteelle kolme eri vaihtoehtoa. Tiheimmillään juna kulkisi joka päivä 30 kertaa viikossa, harvemmillaan vain viikonloppuisin. VR:n arvioi Oulu–Haaparanta -välin saavan 13 000 – 82 000 matkustajaa vuodessa riippuen liikennetiheydestä.
Suomen Lähijunat Oy puolestaan laskee, että se voisi aloittaa Raahe–Oulu–Haaparanta -lähijunareitin vuosien 2026–2028 aikana. Juna Raahen ja Iin välillä kulkisi tunnein välein sekä Raahen ja Haaparannan välillä kahden tunnin välein.
Suomen Lähijunat Oy on yksityinen 2022 perustettu junaoperaattori, joka tavoittelee säännöllistä lähijunaliikennettä noin kahdelle miljoonalle suomalaiselle eri puolilta Suomea. Vuoden 2023 lopulla se ilmoitti ostaneensa kilpailijaltaan VR:ltä 11 lähijunaa.
Suomen Lähijunat Oy uskoo, että lähijunaliikenne maakunnissa voidaan käynnistää nykyisillä radoilla kohtuullisin kustannuksin. Yhtiö vaatii Petteri Orpon (kok.) hallitusta varaamaan kevään kehysriihessä 25 miljoonaa euroa noin 60 uuteen lähijunapysäkkiin vuoteen 2030 mennessä.
Lähijunaliikenne tarjoaa ostos- ja vapaa-ajanmatkailun lisäksi uudenlaisen mahdollisuuden työssä käyville ja opiskelijoille. Lähijunapysäkkejä tulisi Oulun seudulla ainakin Iihin, Haukiputaalle, Kempeleeseen, Liminkaan, Tuomiojalle ja Raaheen. Idän suuntaa lähijunayhteys olisi Muhokselle, Utajärvelle ja Vaalaan.
Ehkä käyttöön otettaisiin myös pysäkit Tuirassa, Oulunlahdella sekä aivan uusina Teknologiakylä ja yliopisto Linnanmaalla.
Henkilöliikenne rautateillä on avautumassa kilpailulle, kun VR:n yksinoikeudesta Suomen rataverkolle luovutaan. Ratkaisevassa asemassa ovat kunnat, joille tarjoutuu tilaisuus lisätä joukkoliikenteen suosiota. Kunnilta odotetaankin nyt rohkeita avauksia raideliikenteeseen.
Raideliikenteen osuus liikkumisesta on Suomessa suhteellisesti pieni, vain noin kuusi prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa raideliikenteen osuus on kaksi kertaa suurempi.
Kaavoituspolitiikallaan kunnat pystyvät tukemaan raideliikennettä niin, että asutusta ohjataan pysäkkien tuntumaan. Autoilijoiden sekä pyöräilijöiden kiinnostus kulkea osa matkasta junalla lisääntyy, kunhan reitti ja pysäköinti radan varteen toimivat sujuvasti.