Ylioppilaat: Ou­lu­lai­nen Lauri Lohi kertoo, miten hän kir­joit­ti täydet pisteet äi­din­kie­len ko­kees­ta

Unelma Hietasaaressa: Ou­lu­lais­per­he re­mon­toi vanhan puu­ta­lon oman nä­köi­sek­si

Valmistuneet: Ou­lu­lai­nen kuk­ka­kaup­pa­yrit­tä­jä myy tänä vii­kon­lop­pu­na lähes tuhat ruusua – lue, miten kukan saa säi­ly­mään pi­dem­pään

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lähes kaikki tahot tun­nis­ta­vat ruo­ka­ket­jun on­gel­mat, mutta mitään konk­reet­tis­ta ei tapahdu

Viljelijöiden saama osuus kotimaisen ruuan hinnasta on elintarvikeketjun pienin, vaikka työmäärä on suurin. Alalla toimivien yrittäjien tulot ovat olleet laskussa jo vuosikymmenet.

Lisäksi viime aikoina tuotantokustannukset alalla ovat olleet rajussa nousussa, ja se on kriisiyttänyt maatalouden kannattavuutta edelleen. Kotimainen ruuantuotanto on tärkeää paitsi laadun ja turvallisuuden näkökulmasta, myös huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.

Toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ei kuitenkaan ole tehty. Miten se on mahdollista?

Tällä hetkellä arviolta 2 000 maatilaa on maksuvalmiuskriisissä, kun tulojen ja menojen epäsuhta on kärjistynyt. Kyseessä on noin 15 prosenttia tiloista, eikä muillakaan ole helppoa. Jos nämä tilat joutuvat lopettamaan, se tarkoittaa väistämättä tuontiruuan lisääntymistä. Samalla joudumme tinkimään omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta.

Miten tällainen tilanne on mahdollista tilanteessa, jossa kuluttajat haluavat kotimaista, puhdasta ruokaa, kauppa haluaa myydä kotimaista, elintarviketeollisuus valmistaa kotimaista ja maanviljelijä tuottaa kotimaista.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.