Moni lapsi ja nuori kantaa huolta psyykkisesti oireilevasta läheisestään, joka voi olla vanhempi, sisarus, ystävä, seurustelukumppani tai muu tärkeä ihminen. Läheisen psyykkinen oireilu aiheuttaa lapsissa ja nuorissa neuvottomuutta sekä pelkoa ja huolta. Perheenjäsenen sairastaessa he voivat kokea myös voimakkaita turvattomuuden, yksinäisyyden, erilaisuuden sekä häpeän tunteita, jotka vaikuttavat kielteisesti minäkuvaan.
Kun vanhemman mielenterveys huolestuttaa, perheen lapsi voi muuttua näkymättömäksi huolenkantajaksi, joka jättää omat tarpeensa syrjään. Sairastuneesta huolehtimisen lisäksi hän saattaa ottaa vastuun sisarustensa hoidosta, laskujen maksamisesta, kaupassa käynneistä ja muista kodin askareista.
Käytännössä lapsi tai nuori voi ajautua oman vanhempansa omaishoitajaksi, vaikka kenenkään alaikäisen ei tule kantaa aikuiselle kuuluvaa huolenpitovastuuta.
Merkittävä osa näistä lapsista ja nuorista jäävät vaille tarvitsemaansa tukea, vaikka seuraukset voivat olla vakavia. Tiedetään, että mielenterveysongelmat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle ja vanhempien mielenterveyden häiriöihin liittyvät sairaalajaksot lisäävät nuorten itsensä vahingoittamisen riskiä. Tiedetään, että nuoren työkyvyttömyyden taustalla vaikuttaa usein vanhemman mielenterveyden häiriö, ja vanhemman sairastaminen on myös yksi merkittävimmistä tekijöistä nuoren syrjäytymiselle.
Ystävän oireillessa rajojen asettaminen voi olla vaikeaa, koska lojaalius sairastunutta kohtaan on usein vahva. Lapset ja nuoret saattavat kokea velvollisuudekseen pitää huolta ystävästään ja yrittää ratkaista ongelmia yksin, vaikka heillä ei olisi siihen tarvittavia resursseja tai keinoja.
Jatkuva huoli, ahdistava tunneilmapiiri ja toisen tukeminen vaikuttavat usein omaan hyvinvointiin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että nuoren altistuminen mielenterveyshäiriöille vertaisryhmässään kasvattaa riskiä nuoren omaan oireiluun.
Läheiset ovat usein valmiita antamaan kaikkensa tilanteen helpottamiseksi. Psyykkisistä sairauksista toipuminen vie kuitenkin aikaa, joten läheisten on tärkeää muistaa pitää huolta omista rajoistaan, jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Tämä ei ole helppoa, varsinkaan lapsille ja nuorille. Omat tarpeet sivuutetaan, koska huoli rakkaasta ihmisestä voi tuntua tärkeämmältä. Lapsen tai nuoren voi myös olla vaikea itse tunnistaa omaa kuormittuneisuuttaan.
Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat ovat näkymätön ryhmä, joka tunnistetaan hyvin huonosti asian vakavuuteen nähden. Mielenterveys- sekä Lapsen oikeuksien viikolla 18.–24.11. FinFami haluaa nostaa esiin ne lapset ja nuoret, joiden elämää varjostaa läheisen psyykkinen oireilu. Heille on tarjolla tukea, esimerkiksi FinFamissa.
Lapsen ja nuoren ei tule kannatella ja auttaa sairastunutta, vaan se on aikuisten tehtävä. Jotta turvallinen lapsuus ja nuoruus sekä kasvu omaksi itsekseen olisi mahdollista kaikille, yhteiskunnan on tunnistettava, tunnustettava ja tuettava lapsiomaisia ja nuoria hoivaajia. Pidetään huolta, että jokaisella on mahdollisuus mielekkääseen tulevaisuuteen.
Tiina Puranen
Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n toiminnanjohtaja