Risto Holma (Kaleva 8.10./Lukijalta) kantaa huolta apteekkialan tulevaisuudesta ja itsehoitolääkkeiden myynnin uudistamisesta. Keskustelussa huomio keskittyy usein apteekkien asemaan, vaikka uudistusten lähtökohdan pitäisi olla lääkkeitä tarvitsevan kuluttajan etu. Kyse ei ole apteekkien syrjäyttämisestä eikä lääkitysturvallisuuden heikentämisestä, vaan siitä, miten itsehoitolääkkeiden saavutettavuutta voidaan parantaa turvallisesti.
Suomen apteekkijärjestelmä perustuu edelleen poikkeuksellisen tiukkaan sääntelyyn. Muualla terveydenhuollossa sääntelyn kohteena on toiminnan laatu ja turvallisuus, ei omistuspohja. Juuri apteekkien vapaa omistuspohja mahdollistaisi aidon ketjutoiminnan tehokkuuden, verkkoapteekkien kehittämisen ja hallitun hintakilpailun lääkitysturvallisuudesta tinkimättä. Apteekkikeskustelu kuitenkin päätyy usein nykyisten rakenteiden puolustamiseen.
Ensi vuoden alussa voimaan tuleva uudistus tuo osan itsehoitolääkkeistä myös kauppojen valikoimiin, mutta kyse on vain pienestä osasta markkinaa. Vapautettavan valikoiman myynti on noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, kun itsehoitolääkkeiden kokonaismyynti on noin 400 miljoonaa euroa. Onkin vaikea nähdä, miten näin rajallinen uudistus horjuttaisi koko apteekkijärjestelmää.
Huomionarvoista on, että kaikissa muissa Pohjoismaissa itsehoitolääkkeitä myydään myös apteekkien ulkopuolella. Ruotsissakin noin 80 prosenttia itsehoitolääkkeistä myydään edelleen apteekeissa. Apteekit eivät siis ole kadonneet, mutta kuluttajilla on enemmän vaihtoehtoja ja palvelut ovat paremmin saavutettavissa.
Uudistuksia pitäisi arvioida ennen kaikkea kuluttajan näkökulmasta. Monelle olisi merkittävä helpotus, jos särky-, allergia- tai kuumelääkkeen voisi ostaa samalla kauppareissulla tai myöhään illalla, kun lähin apteekki on jo sulkenut ovensa. Lääkeneuvonta näissä tilanteissa hoidettaisiin tarvittaessa etänä. Lisäksi selvityksen mukaan itsehoitolääkkeet ovat esimerkiksi Ruotsissa noin 35 prosenttia Suomea edullisempia. Parempi saavutettavuus ja maltillinen kilpailu ovat kuluttajalle etuja, eivät uhkia.
Suuria kaupan toimijoita pidetään keskustelussa toisinaan ongelmana. Todellisuudessa ne ylläpitävät koko maan kattavaa palveluverkostoa, työllistävät suuren joukon suomalaisia ja investoivat jatkuvasti uusiin palveluihin. Samalla ne kehittävät logistiikkaa, digitalisaatiota ja asiakaspalvelua tavalla, josta hyötyvät kaikki kaupan toimialat. Niiden ympärille syntyy myös osaamista ja yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat pienempienkin toimijoiden toimintamahdollisuuksia.
Tärkein kysymys ei ole, miten nykyiset rakenteet säilytetään ennallaan, vaan miten lääkkeiden käyttäjiä voidaan palvella paremmin lääkitysturvallisuus huomioiden.
Kari Luoto
toimitusjohtaja, Kaupan liitto