Kesä tuo taas lukuisia kuvataidenäyttelyitä eri puolille Suomea. Ne rikastuttavat kuntien kulttuurielämää, tarjoavat mieleenpainuvia kokemuksia asukkaille ja matkailijoille sekä vahvistavat alueen vetovoimaa. Vaikka monet kuvataidetapahtumat ajoittuvat kesään, näyttelytoiminta on kunnissa ympärivuotista.
Taidenäyttely ei kuitenkaan synny ilman taiteilijaa – hänen luova työnsä on näyttelyn ydin. Näyttelykorvaus on näyttelyjärjestäjän taiteilijalle maksama tekijänoikeuskorvaus taideteoksen julkisesta näyttämisestä. Se on osa ammattikuvataiteilijan ansaintaa ja kuuluu näyttelytoiminnan kustannuksiin siinä missä tila-, tekniikka- ja ripustuskulutkin.
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta velvoittaa kuntia edistämään taiteellisen työn edellytyksiä. Tämä tarkoittaa myös taloudellista vastuuta: kunnan kulttuuripalveluissa tulee huomioida taiteilijoiden oikeus korvaukseen teostensa käytöstä.
Näyttelykorvaus ja näyttelypalkkio on hyvä erottaa toisistaan. Korvaus perustuu tekijänoikeuteen, palkkio on työkorvaus panoksesta, jota taiteilija tekee jonkun tietyn näyttelyn tiimoilta. Näyttelypalkkio on toistaiseksi vapaaehtoinen, mutta siihen on saatavilla valtion rahoitusta.
Joskus kunnissa mietitään, mihin budjettikohtaan näyttelykorvaus tulisi sisällyttää. Käytännönläheinen ratkaisu on budjetoida se osaksi kulttuuripalveluiden tuotantokustannuksia tai ostopalveluita, samaan tapaan kuin esiintyjien tai muiden sisällöntuottajien korvaukset. Kun korvaukset huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, näyttelyiden toteutus on ennakoitavaa ja hallittua. Ei tarvitse hakea lisärahoitusta, tehdä sisällöllisiä kompromisseja tai siirtää aikatauluja.
Tuleva budjettikierros tarjoaa kuntapäättäjille mahdollisuuden varmistaa, että kulttuuritoiminta toteutuu kestävällä pohjalla.
Sade Kahra
hallituksen puheenjohtaja, Kuvasto, Helsinki