Oulun kaupungin päätöksenteossa otettiin maanantaina askel kohti jäntevämpää yhteistyötä, kun kuuden valtuustopuolueen edustajat allekirjoittivat kaupungintalolla valtuustosopimuksen vuosille 2025 – 2029.
Edellisen kerran valtuustosopimus linjasi Oulun päätöksentekoa valtuustokaudella 2013 – 2017. Tuohon aikaan Oulun talous ja työllisyys syöksyivät kännykkä-Nokian romahduksen takia ja oli tehtävä rujoja säästöpäätöksiä. Nyt tilanne ei ole näin onneton, mutta isoja talouteen liittyviä päätöksiä on tiedossa tälläkin kaudella.
Yhteinen linjaus jäi kuitenkin yhtä ryhmää vaille, kun perussuomalaiset hyppäsivät dokumentin laadinnasta sivuun lokakuun lopussa. Valtuustosopimuksen takana on siten 62 valtuutettua 67:stä.
Vahva enemmistö taannee sen, että sopimuksella oikeasti on merkitystä. Sopimuksen valmistelua vetänyt kokoomuksen Tomi Kaismo arvioi, että äänestystulokset 34 – 33 jäävät tällä kaudella vähiin.
Kuuden valtuustoryhmän yhteisessä allekirjoitustilaisuudessa arvioitiin, että perussuomalaisten ulkopuolelle jättäytyminen tulee sävyttämään "tiettyjä keskusteluja". Todennäköisesti nämä keskustelut koskevat erityisesti koulupäätöksiä. Tätä perussuomalaiset ovat jo lupailleet.
Valtuustosopimus on poliittisten ryhmien vapaaehtoinen sopimus. Sillä linjataan keskeiset yhteiset tavoitteet ja menettelytavat valtuustokauden ajaksi. Jos sopimus toimii toivotusti, se nopeuttaa ja sujuvoittaa päätöksentekoa. Jos näin käy, se on Oululle hyväksi.
Sopimuksen merkitys mitataan tulevissa päätöksissä. Jos jotain pystyy päättelemään maanantaisen allekirjoitustilaisuuden letkeän hyväntuulisesta hengestä, valtuustosopimus ei ole jättänyt mukana olleille ryhmille isoja kiviä kenkiin.
Ennakolta valtuustosopimuksen yhteydessä on puhuttu erityisesti palveluverkkoratkaisusta ja kaikkein eniten kouluista. Vaikka sopimuksessa puhutaan paljon muustakin, koulut ovat tämän valtuustokauden kuumottavin ratkaisu.
Kaupungin laskelmissa oululaisten lasten ja nuorten määrä laskee vuoteen 2034 mennessä 3 800 oppilaalla. Tuo määrä on vajonnut jo pari kolme vuotta, joten kokonaisuudessaan laskua on lähes 5 000 oppilaan verran.
Peruskysymys on nyt, kuinka monta koulua he tarvitsevat. Käytännössä: kuinka monta koulua lakkautetaan ja mistä. Itkua ja hammastenkiristystä on luvassa, valtuutetut ovat kovissa paineissa, ja tämän he myös tietävät.
Ehkä juuri siksi valtuustosopimuksessa annetaan vastavetona lupaus: Oulusta tehdään Suomen lapsi- ja perheystävällisin kaupunki. Yhteinen tavoite on, että lasten määrän lasku ensin pysähtyy ja kääntyy sen jälkeen kasvuun.
Lupaus on komea ja hyvin rohkea. Todennäköisesti se tulee valtuustoa vastaan vielä tämän kauden aikana useamman kerran.